Uutta sivustolla

Tervetuloa takaisin!Edellisen käyntisi jälkeen Puhelinvertailuun on tullut .

Katso tapahtumat viime käyntisi jälkeen.

Arvostelussa LG G Flex

1
LG G Flex
Juha Tuppi Juha Tuppi

Sisällys

Roppakaupalla ominaisuuksia kaarevassa paketissa

LG pääsi lunastamaan ensimmäisen kaarevalla näytöllä ja akulla varustetun älypuhelimen julkaisijan tittelin itselleen G Flex -puhletillaan - mutta tarjoaako laite muutakin kuin mutkan? Puhelinvertailu.com päätti ottaa selvää.

  • Mitat:
  • 160,5 x 81,6 x 7,9-8,7 mm
  • Paino:
  • 177 g
  • Näyttö:
  • 6" 1280 x 720, kaareutuva P-OLED (Real RGB)
  • Suoritin:
  • Neliytiminen Qualcomm Snapdragon 800, 2,26 GHz (MSM 8974)
    450 MHz Adreno 330
  • RAM:
  • 2 Gt LPDDR3
  • Tallennustila:
  • 32 Gt
  • Kamerat:
  • Pääkamera 13 MP, f/2,4, LED-salama
    etukamera 2,1 MP
  • Yhteydet:
  • Wi-Fi 802.11a/b/g/n/ac, NFC, Bluetooth 4.0
LG G Flex LG G Flex

Ulkoasu

G Flexin tunnistettavin piirre on - yllätys, yllätys - sen kaarevuus. LG on mainostanut laitetta kehumalla sen kaarevuuden sopivan paremmin käteen, myötäilevän kasvonmuotoa parantaen puheominaisuuksia ja sopivan esimerkiksi videoiden katseluun optimoimalla näyttökulman sopivalla etäisyydellä kasvoista, mutta näiden argumenttien paikkansapitävyydestä enemmän käyttökokemuksien yhteydessä. Grafiitinharmaa ulkoasu on muutoin tyylikkään asiallinen, tosin se kärsii kaikkien kiiltäväpintaisten älypuhelimien tapaan siitä, että sormenjäljet jäävät helposti näkyviin näytölle ja laitteen takapuolelle. Fyysiset painikkeet on kerätty laitteen taakse yhteen nippuun takakameran alapuolelle. Näyttö kattaa lähes koko etupuolen, ja sen alle on sijoitettu valmistajan logo ja yläpuolelle etukamera, läheisyyssensori, merkkivalo ja kaiutin. Laitteen takaa löytyy äänenvoimakkuuden säätimien, virtapainikkeen, infrapunasensorin, salaman ja takakameran lisäksi toinen kaiutin. Mikrofonit ovat sijoitettuna sekä laitteen ylä- että alapäähän, joista jälkimmäisestä löytyvät myös micro-USB- ja kuulokeliittimet. Mini-SIM-kortin paikka on asetettu laitteen vasempaan laitaan ja se aukeaa laitteen mukana tulevalla pinnillä tai tarvittaessa myös sopivankokoisella neulalla.

LG G Flex LG G Flex
G Flexin tunnistettavin piirre on - yllätys, yllätys - sen kaarevuus.
LG G Flex LG G Flex

Näyttö

Kuten arvostelun alussa todettiin, LG on ensimmäinen valmistaja, joka julkaisi kaarevalla näytöllä varustellun älypuhelimen kuluttajamarkkinoille. Näyttö hyödyntää P-OLED-teknologiaa, jonka rakenne perustuu lasin sijasta muovisille alustoille tehden siitä taipuisan, mutta myös ohuemman ja kevyemmän kuin tavallisesta OLED-paneelista. Etenkin testatessa G Flexin joustavuutta tasaista alustaa vasten painettaessa, LG:n teknologia tekee vaikutuksen - mutta erikoisuudella on hintansa. Laitteen hintaluokan ja muiden komponenttien perusteella näytöltä olisi odottanut enemmän kuin pelkän 720p-resoluution tarkkuuden, mutta ilmeisesti uhraukset olivat välttämättömiä kaarevuuden mahdollistamiseksi. Edes LG:n perustelu, jonka mukaan kaareva näyttö optimoisi katselukulmat, ei riitä paikkaamaan nykyteknologian valossa heikkoa resoluutiota - ainakaan itse en huomannut kaarevuuden parantavan katselukokemusta mitenkään mainittavasti.

Ei näyttöä silti huonoksi voi sanoa - sen värit ja terävyys eivät itsessään sinänsä loukkaa silmää - mutta tosiasia on, että se häviää selkeästi tarkkuudessa muiden saman hintaluokan älypuhelimien näytöille. Näyttö ei myöskään esiinny edukseen kirkkaassa auringonvalossa: suora paiste hämärtää värien erottumista, muttei sentään estä laitteen käyttöä.

Käyttökokemus

Vaikka näytön resoluutio jättää toivomisen varaa, G Flex kompastelee myös käyttökokemuksen suhteen. Aloitetaan vaikkapa väitteestä, jonka mukaan kasvojen mukaan kaareutuva puhelin parantaisi puheominaisuuksia. Haastattelemieni puhelukumppaneiden kokemusten perusteella G Flex ei poikkea mitenkään erityisesti puheen kuulumisen ja äänen laadun suhteen muista älypuhelimista, mutta ainakin testikappaleen kaiutin oli tasoltaan hädin tuskin tyydyttävän rajoissa: äänen laatu ja selkeys oli huomattavasti huonompi verrattuna esimerkiksi Nokia Lumia 625:een täsmälleen samassa paikassa ja samalla puhelinliittymällä testattuna.

LG G Flex
Fyysiset painikkeet on kerätty laitteen taakse yhteen nippuun takakameran alapuolelle.

LG myös perusteli fyysisten painikkeiden siirtämistä puhelimen taakse erityisesti yhden käden käyttökokemuksen helpottamiseksi. On totta, että napit löytyivät helposti etusormella puhelinta yhdessä kädessä pidettäessä, mutta toiminnallisuus karahti karille painikkeiden niputtamisessa: onnistuin toistuvasti säätämään äänenvoimakkuutta yrittäessäni painaa käynnistyspainiketta, jonka tarkka operointi viime kädessä vaati sormen kärjellä painamista, mikä taas puolestaan onnistui vain muuttamalla laitteen asentoa kädessä. Näin yksinkertaisesta painalluksesta tuli usein kömpelö operaatio. Huomasin myös harmikseni, että laitteen kaarevuudesta huolimatta yhdellä kädellä käyttö ei vain sujunut niin hyvin kuin olisin toivonut. Kuusi tuumaa on yksinkertaisesti liikaa yhdelle kädelle, ja G Flexin käyttökokemus on parhaimmillaan kahdella kädellä räpellettynä.

Vaikka kosketusnäyttö pääosin reagoi hipaisuihin ja painalluksiin hyvin, hetkittäin jopa erinomaisesti, LG:n hehkuttama KnockON-ominaisuus herää silloin kun sille sopii. Kokeiltuani useita eri voimakkuuksia, rytmejä ja tapoja napauttaa ruutua sen aktivoimiseksi, minun oli pakko todeta, että näytön ollessa pimeänä se vaatii useimmiten 2-3 tuplanapautusta ennen havahtumistaan. Toki toisinaan ihme tapahtui ja näyttö reagoi napautuksiin heti, mutta harmittavan monesti huomasin verenpaineeni kohoavan rummutellessani pimeää ruutua sormenpäällä turhaan. Takaa löytyvän käynnistyspainikkeen painaminen osoittautui lopulta nopeammaksi keinoksi aktivoida näyttö.

LG G Flex LG G Flex LG G Flex

Onneksi puhletin normaalikäyttö sujuikin sitten pääosin ongelmitta, vaikka käyttöjärjestelmänä olikin "vanha" Android 4.2.2. Laite tarjosi muun muassa toimivan tavan tallettaa kolme sovellusta sivuun pyyhkäisemällä näyttöä oikealta vasemmalle kolmella sormella ja kutsua ne taas esiin samalla eleellä vasemmalta oikealle. Puheluun pystyi vastaamaan kätevästi ja yksinkertaisesti nostamalla puhelimen korvalle, tai hylkäämään sen kääntämällä puhelimen näyttö alaspäin pöydälle. Laite osasi myös säädellä näytön sammumista sen mukaan, katsooko käyttäjä näyttöä, mikä osoittautui myös hyödylliseksi toiminnoksi. Painamalla koti-ikonia näytön alalaidassa ja vetämällä sormella ylöspäin näytölle ilmestyivät pikavalintana Google Now -palvelu ja QuickMemo-muistiinpanotila: vaikka laitteessa ei ollutkaan Androidin KitKat-versio, Google Now toimi yhtä hyvin kuin Nexus 5 -älypuhelimella, eli kerrassaan erinomaisesti. Perussovelluksina laitteessa oli LG:n ohjelmat, mutta ne kykeni halutessaan vaihtamaan vaivattomasti vaikkapa Googlen mielestäni laadukkaampiin sovelluksiin. Kokonaisuutena käyttöliittymä oli oikein toimiva ja helppokäyttöinen paketti.

Suorituskyky

G Flex ei osoittanut mitään ongelmia laitteiston väännön ja tehojen suhteen: sovellukset avautuivat nopeasti ja rullasivat sujuvasti koko testikauden ajan. YouTube- ja Netflix-palvelut eivät myöskään tökkineet laitteessa ja kuuden tuuman näyttö riitti hyvin videoiden satunnaiseen katseluun vaikkapa sohvalla tai sängyssä. Akku kesti normaalikäytössä helposti pari päivää ja ylikin, tosin 3 500 milliampeeritunnin akulta vähempää en olisi odottanutkaan. Myös AnTuTu-suorituskykytesti todisti osaltaan laitteen tehoista antamalla sille tulokseksi 37 328 pistettä ja sijoittaen sen näin ollen Samsung Galaxy Note 3:n yläpuolelle.

Kamera

Kamera toimii kiitettävän vikkelästi, ainoastaan HDR-tila käyttää tovin otetun kuvan käsittelyyn. Erilaisia kuvaustiloja löytyi 12 kappaletta panoraamoista sarjakuvaukseen ja yökuviin. Valittavia kuvakokoja löytyi neljä: 4 160 x 3 120-, 3 264 x 2 448- ja 1280 x 960 -resoluutiot 4:3 -kuvasuhteella sekä oletusasetuksena 4 160 x 2 340 -resoluutio 16:9 -kuvasuhteella. Videokuvauksestakin löytyi useampi vaihtoehto tarkkuudelle: 3 840 x 2 160 UHD, 1 920 x 1 080 Full HD sekä 60 että 30 fps:n kuvataajuudella, 1 280 x 720 "HD" ja tekstiviestejä varten 320 x 240 ja 176 x 144. Tärinänpoisto osoittautui myös toimivaksi ominaisuudeksi videomateriaalia tallentaessa, tosin puhletin mikrofoni tuntui toisinaan tallentavan turhan herkästi ikävää rutinaa videolle laitteen käsittelyn tai tuulen vaikutuksesta. Lisäksi optisen kuvanvakaimen puuttuminen heikensi kuvien laatua selkeästi yökuvia otettaessa.

LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva

Kuvakoolla W10M 4160 x 2340 (16:9) otettuja kuvia

LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva LG G Flex testikuva

Kuvakoolla 13M 4160 x 3120 (4:3) otettuja kuvia

UHD-tasoinen video

Full HD (60 fps) -video

Ominaisuudet

Lukuisat ominaisuudet ja toiminnot ovat G Flexin parasta antia. Edellä mainittujen Google Now -palvelun, puheluihin liittyvien liikekomentojen ja kolmen sormen pyyhkäisykomennon lisäksi laitteesta löytyy muun muassa QTheater-toiminto, joka sallii pikaisen siirtymisen kuvagalleriaan, videoihin tai YouTube-sovellukseen. Toiminto voidaan aktivoida lukitusnäytössä kääntämällä puhelin sivuttain ja vetämällä esimerkiksi molemmilla peukaloilla ruudun keskeltä laitoja päin. Hämmentävästi sinänsä näppärä QTheater-toiminto ei kuitenkaan enää toiminutkaan, kun lukitusnäyttö oli lukittu piirrettävällä kuviolla. Koska olen tykästynyt kuviolukitukseen Android-luureilla, minua hieman ärsytti, että jouduin valitsemaan ominaisuuksien välillä.

LG G Flex

Mainitsemisen arvoinen on myös Dual Window -tila, jossa näyttö voidaan jakaa kahden sovelluksen kesken. Jatkuvaan käyttöön jäi myös puhelimen QuickRemote-kaukosäädintoiminto, jolla pystyi sujuvasti operoimaan muun muassa televisiota ja stereoita. Puhelimen selkämyksen itsensäparantavasta pinnoituksesta on liikkunut netissä vaikuttavia videoita: itse en uskaltanut rankaista luuria kovinkaan ankarasti, mutta ainakin se tuntui selviävän useammasta testireissusta taskussa avainten ja kolikoiden kera ilman selkeästi näkyviä naarmuja.

Loppuyhteenveto

LG G Flex aiheutti ristiriitaisia tuntemuksia parin viikon testijakson aikana. Toisaalta kyseessä on eittämättä tehokas ja pääosin kiitettävästi toimiva puhletti, joka tarjoaa kutkuttavan määrän enemmän tai vähemmän käyttökelpoisia ominaisuuksia; toisaalta laite tuntui joissakin tilanteissa kömpelöltä ja jopa viimeistelemättömältä käyttökokemuksensa suhteen. Testauksen alkuvaiheessa "vau"-fiiliksen antanut kaareva ulkomuotokin osoittautui käytännössä jokseenkin turhaksi ominaisuudeksi. Laitteen kaiuttimen heikko suoriutuminen puheluiden aikana yllätti ikävästi: perusasioista ei pitäisi koskaan joutua tinkimään. Reiluuden nimissä myönnettäköön kuitenkin, etten ole varma, oliko syy testikappaleessa vai onko kyseessä yleisesti huono komponentti tai suunnittelu.

Suurimmaksi kompastuskiveksi laitteelle normaalikuluttajan näkökulmasta osoittautui kuitenkin sen noin 750 euron hinta. Vaikka G Flex demonstroikin LG:llä olevan valtavasti ideoita ja osaamista, laite jää myös valitettavasti käyttökokemukseltaan prototyyppimäiseksi, eikä tarjoa mitään, mikä todella oikeuttaisi suolaisen hintalapun. Tästä johtuen myös arvostelupisteitä täytyy antaa kahdessa erässä: itse laite ansaitsisi tehoiltaan ja ominaisuuksiltaan 3,5 tähteä, mutta armoton hinnoittelu sivaltaa tuloksesta 1,5 tähteä pois. Mikäli hinnalla ei ole väliä, G Flex tarjoaa kyllä mukiinmenevän puhletin monipuoliseen käyttöön.

LG G Flex

Kommentit (1)

höphöp (vahvistamaton)

1

"LG pääsi lunastamaan ensimmäisen kaarevalla näytöllä ja akulla varustetun älypuhelimen julkaisijan tittelin itselleen G Flex -puhletillaan"

eikös samsungin galaxy nexus ollut myös kaareva?

Vastaa

Kommentoi artikkelia

Pysy aiheessa ja kirjoita asiallisesti. Epäasialliset viestit voidaan poistaa tai niitä voidaan muokata toimituksen harkinnan mukaan.

Haluan ilmoituksen sähköpostitse, kun ketjuun kirjoitetaan uusi viesti.

Keskustelut

Lisää keskusteluja