Snapdragon 810 ja 808 ovat Qualcommin ensimmäiset lippulaivamalleihin suunnitellut 64-bittiset järjestelmäpiirit, mutta ennen niitä yhtiö on jo ehtinyt esittelemään 64-bittiset Snapdragon 410-, 610- ja 615-järjestelmäpiirit, joihin perustuvia tuotteita saatetaan nähdä jo tämän vuoden lopulla.
Qualcommin Snapdragon-tuoteperheen 400- ja 600-sarjojen piireissä käytetään 28 nanometrin tekniikalla valmistettuja ARM:n Cortex-A53-ytimiä. Snapdragon 410:ssä niitä on neljä kappaletta, aivan kuten Snapdragon 610:ssäkin (jossa grafiikkaohjaimena on Adreno 306:n sijaan Adreno 405). Snapdragon 615:ssä Cortex-A53-ytimiä on kahdeksan kappaletta (Adreno 405 -grafiikkaohjain).
Juuri esitellyissä Snapdragon 808:ssa ja 810:ssä käytetään myös ARM:n suunnittelemia Cortex-A53-ytimiä, mutta varsinainen vetovastuu on piireissä olevilla Cortex-A57-ytimillä. Kahdeksanytimisessä Snpadragon 810:ssä on neljä 20 nanometrin tekniikalla valmistettua Cortex-A57-ydintä ja neljä Cortex-A53-ydintä. Pykälän verran vaatimattomammassa 808:ssa on vain kaksi Cortex-A57-ydintä ja neljä Cortex-A53-ydintä.
Qualcommin mukaan Snapdragon 810:een on lisätty tuki uudelle vähävirtaiselle LPDDR4-muistitekniikalle, kun taas 808:ssa tuki rajoittuu nykyiseen LPDDR3-tekniikkaan. Lisäksi Snapdragon 810 mahdollistaa 4K-videon kuvaamisen 30 FPS:n kuvataajuudella ja Full HD -videon kuvaamisen 120 FPS:n kuvataajuudella (120 FPS:n videon kuvaaminen on mahdollista nykyisissä puhelimissa 720p-resoluutiolla).
Snapdragon 810:ssä käytetään 4K-näytöille suunniteltu Adreno 430 -grafiikkaohjainta, kun taas Snapdragon 808:ssa on WQXGA-näytöille suunniteltu Adreno 418 -grafiikkaohjain.
64-bittiset Snapdragon 800 -piirien sample-toimitukset alkavat tämän jälkimmäisellä puoliskolla. Niihin perustuvia puhelimia ja tabletteja nähdään aikaisintaan vuoden 2015 alkupuolella.
Kommentit (3)
Mitä hyötyä on puhelimissa tuosta 64 bittisyydestä? Pelkkä mainoskikka?
Puhelimissa on tällä hetkellä jo 3GB ram-muistia, jonka määrä tulee jatkamaan kasvua, joten jo sen takia on hyödyllistä siirtyä pois 32-bittisestä arkkitehtuurista, kun muistin tarve kasvaa 4 gigatavuun ja yli.
Lisäksi on kannattavaa siirtyä 64-bittiseen arkkitehtuuriin jo ennen kuin on aivan pakko, jolloin hyvällä lykyllä siinä vaiheessa, kun on pakko siirtyä 64-bittiseen arkkitehtuuriin, olisi suuri osa sovelluksista 64-bittisille optimoituja.
Mutta tuo on kaikki pitkän tähtäimen ajattelua. On siitä iloa lyhyelläkin tähtäimellä: ARMin 64-bittinen arkkitehtuuri mahdollistaa ylimääräisiä rekistereitä, jolloin esim. decoding ja encoding nopeutuu. Tämä ei ole siis yleisesti 64-bittisyyden etu, vaan 64-bittisen ARMv8-arkkitehtuurin etu. Eli luulisi juuri tämän helpottavan korkearesoluutioisen ja korkean kuvataajuuden videon tallentamista, toistamista ja editoimista.
Jos kiinnostaa kaikki hyödyt, pitäisi löytyä Googlesta melko helposti.
Muuten ihan totta, mutta videon dekoodaus, ja oletettavasti myös enkoodaus, tehdään mobiililaitteilla raudalla, eikä CPU:lla.
Mutta tarkastellaan vaikka Applen 64-bittistä ARM-prosessoria, koska se on ollut pisimpään markkinoilla ja siitä on paljon dataa. Apple saa omasta prosessoristaan normaalitapauksess 10%-20% enemmän tehoa pelkällä 64-bittisyydellä. Erikoistapauksissa, eli kun ARMv8:ssa on lisäkäskyjä jotka nimenomaan auttavat benchmarkissa, ovat tulokset 100-800% parempia. [1]
Lisäksi Apple on optimoinut Objective-C runtimea siten, että olioiden luomiseen ja tuhoamiseen menee paljon vähemmän aikaa, kuten myös tiettyihin muihih asioihin, koska pointterin ylimääräisiä bittejä (64 on ihan liikaa muistin osoittamiseen) voidaan hyötykäyttää monella tavoin.[2] Samaa voisi olettaa tapahtuvan Googlella Java-runtimen osalta. Myös Safarin Javascriptin JIT sai selvän piristysruiskeen 64-bittisyydestä.
[1] http://www.anandtech.com/show/7335/the-iphone-5s-review/4
[2] https://mikeash.com/pyblog/friday-qa-20...64-and-you.html