Sensegin elektrostaattiseen voimaan perustuva teknologian avulla kosketusnäytöillä olevat virtuaaliset painikkeet, muodot, rajat, kuviot ja tekstuurit on mahdollista tuntea sormenpäässä kun niitä koskettaa. Tulevaisuudessa kosketusnäytöllä olevat kirjain- ja numeronäppäimet on mahdollista tuntea, joten puhelimen näyttöä ei välttämättä tarvitse katsella samanaikaisesti kuin sillä näppäilee.
Pääomasijoituksen käyttökohteeksi kerrotaan älypuhelimiin sopivan mikropiiriarkkitehtuurin kehittämiseen, minkä myötä teknologia on valmis kaupallistettavaksi. Muita isoja markkinoita Senseg näkee tableteissa, autoissa ja lääketieteellisissä instrumenteissa, mutta älypuhelimet näyttäisivät olevan tällä hetkellä suurin panostuskohde. Rahaa on tarkoitus käyttää myös ohjelmistokehitykseen ja Senseg hakeekin nyt Android-sovelluskehittäjiä, joilla on pelinkehityskokemusta.
Kommentit (8)
Ennen työ luurina Nokia E71 ja E72 oli todella helppoja kun oli oikea qwerty näppis niin saattoi ajaessakin kirjoittaa romaanin katsomatta puhelinta. Nyt kosketusnäytöllinen iKakka niin turha yrittää mitään kirjoitaa ajellessa tai on ojan pohjalla tai pylvästä päin.
Toisaalta ihan totta, mutta älypuhelimen pääasiallinen funktio ei ole tekstittely ajaessa. Fyysisen näppiksen poisjättö tuo muissa käyttötapauksissa niin paljon etuja, että lähes kaikki älypuhelinvalmistajat ovat tuon valinnan tehneet.
Jos tuo on sinulle kynnyskysymys — toivon ihan liikenneturvallisuudenkin vuoksi, että ei — suosittelen qwertypuhelinta, ainakin Nokialta ja Blackberryltä saa sellaisia edelleen.
Itse uutiseen. Hienoa, että suomalainen yritys saa rahoitusta mielenkiintoiseen teknologiaan. Vähän turhan pitkään vaan tuossa tuntuu menevän, Senseg on ollut otsikoissakin jo ainakin kolme vuotta, jokseenkin koko ajan se on luvannut tekniikkaa laitteisiin vuoden sisällä, mutta enpä ole itsekään edes päässyt koittamaan miten se toimii.
Tämä kuitenkin antaa uutta uskoa tekniikan tulevaisuuteen, se vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, kosketusnäytöt kun ovat jo nyt selvästi paras kompromissi, miksi ei tehtäisi niitä vähän paremmiksi?
Etuja lähinnä kustannus ja tilantarve. Fyysinen näppis taasen tarjoaisi paljon käytettävyys etuja.
Iso syys poisjääntiin varmaan se että suositussa OSissa ei ole näppikselle kunnon tukea -> käytettävyys jää huomattavasti heikommaksi mitä se voisi olla.
Riippuu mihin vertaat. Jos verrataan blackberry/E6 tyyppisiin qwerty-puhelimiin on paljon muitakin etuja. Muun muassa näytön koko, näppimistön muokattavuus eri kielille ja käyttötilanteisiin (eri layout riippuen syötetystä asiasta), ja mahdollisuus käyttää laitetta eri orientaatioissa.
Mutta ilmeisesti vertaat puhelimeen, jossa olisi jokseenkin laitteen kokoinen kosketusnäyttö ja jonkinlainen slider-näppäimistö. Ensinnäkin sellaisen laitteen koko (etenkin nykyisillä suurilla näytöillä) ja muoto on sellainen, että on vaikea uskoa sellaisen käyttöön yhdellä kädellä ajon aikana. Ja myös se myös pakottaisi käytön yhteen orientaatioon, yleensä vaakaan, ja usein tekee laitteesta ikävän oloisen rimpulan kun näppäimistö on avattuna.
Itse en myöskään osta käytettävyysargumenttia geneerisesti. Se todellakin mahdollistaa helpomman tekstinsyötön "sokkona", mutta noin yleisesti tekstinsyöttö toimii hyvällä virtuaalinäppiksellä sekä nopeammin että tarkemmin kuin fyysisellä, koska softa hoitaa virhepainallukset ja näppäimistö mukautuu käytettyyn kieleen.
Jos fyysisestä näppiksestä olisi paljon etuja kokonaisuuden kannalta, olisi tukea jatkettu Androidissa. Ja myös muita käyttiksiä olisi myyty enemmän, koska ne tarjoavat paremman kompromissin. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen.
Isoilla laitteilla yhdenkädenkäyttö hankalaa, oli sitten kosketus tai fyysinen. vähän normaalimman kokoisilla yhdenkäden käyttö onnistuu.
Softa hoitaa virheitä fyysiselläkin.
Fyysisen näppiksen localisointi on enemmänkin kustannusongelma/lokistiikka ongelma. Toki yksittäisiä käyttäjiä joilla tarvetta jatkuvasti kovasti erilaisille, jolloin fyysisen käyttö voisi jäädä vajaaksi.
Se mitä tehdään ja mitä ostetaan ei aina tarkoita että se olisi parasta.
Tuoreen aallon OSissä näppis tuki oli surkea, se romahdutti tarjonnan ja ne mitä oli tarjolla olivat huonoja. Valmistaja ei yksinään voi asiaa korjata jos käyttävät toisen osapuolen OSää. (jotka järjestäin jenkkiläisiä)
Näppisten puutteen takia johti taasen siihen että sovelluskehittäjätkään eivät siihen kiinnitä huomiota.
OSn lisäksi näppistä vastaa on tietenkin muotitekijät, ulkonäkö voi ajaa ohi tarpeiden. ja korkeampi hintakaan ei auttaisi. lisäksi näppisversiot pitäisi olla muutenkin teknisesti ajantasalla. Eli kustannukset aika haastava tekijä, kun jo jokin yksittäinen fyysinen- kamera tai luuri -nappikin on jo hinta kysymys.
Edelläolevasta huolimatta markkinoilla on näppislisävarusteita ja niitä myydään.
Missään tapauksessa en tarkoita että fyysinen näppis olisi kaikessa käytössä hyvä ja paras saati että pitäisi olla pakollinen.
Nämä uutisen aiheen kaltaiset jutut auttaisi ongelmaan, harmi vain että sitä teknistä kompromissivapaataläpimurtoa ei ole syntynyt, vaikka vuosia on ollut tulossa seuraavan vuonna.
Edellisessä viestissä fyysisellä näppiksellä en rajannut millainen toteutus, en siis ajatellut pelkkää perinteistä qwertyä. Qwerty oli sitten kosketus tai fyysinen on "huono", se vaan on se mihin totuttu ja paremilla iso kynnys lyödä läpi.
Hoitaa, mutta ei mm. muuta näppäimien kokoja dynaamisesti. Myös näppimien väliin osuminen tuottaa fyysisellä näppiksellä helposti kaksi (tai kolme) kirjainta, virtuaalinäppiksellä se ymmärretään yhdeksi merkiksi. Siitä on apua virheenkorjauksessa ja se voi osua "oikeaan" jos ja kun dynaaminen näppäimien koon muutos osuu oikeaan.
Fyysisesn näppäimistön lokalisointi *kieltä vaihdettaessa*, eli esim. minulla noin sata kertaa päivässä, on ihan oikea ongelma. Äsken kirjoitin englantia, nyt kirjoitan suomea. Kun kirjoitan englantia ei ole mitään järkeä pitää skandinäppäimiä viemässä tilaa. Nyt kun kirjoitan suomea on ne oltava ja oikeilla paikoilla, eikä missään jämäpaikoissa, kuten monissa puhelimissa.
Ja jos kirjoittaisin lisäksi vaikka venäjää tai kiinaa on ongelma ja sen ratkaisu vieläkin ilmeisempi.
Ihan sama jos kirjoitan numeroita, urleja, sähköpostiosoitteita jne. Virtuaalinäppäimistö mukautuu, fyysinen ei.
Ensimmäisissä Android-puhelimissa oli näppäimistöt, sittemmin niistä luovuttiin. Tukea ei ole, koska ei ole kysyntää ja on katsottu, että fyysisen näppiksen tukemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ihan varmasti tukea olisi jos niille olisi kysyntää, moni osapuoli, etenkin Google, haluaa myydä mahdollisimman paljon puhelimia.
Se mitä ostetaan kertoo, että kyseessä on kuluttajan ostohetkellä kuvittelema paras kompromissi näytön koon, kännykän koon, mekaniikan, käyttöjärjestelmän ja hinnan osalta.
Onhan niitä, myyntimäärät ovat varmaan samaa tasoa, tai alle, kuin lisäakkukoteloilla. Jotkut tarvitsevat, arviolta yli 90%:lle käyttäjistä toinen kompromissi on parempi.
Pieni fyysinen näppis on erittäin vaikea saada hyväksi edes kirjoittamiseen ja niissä malleissa joita olen pitänyt hyvinä on se toteutettu Blackberrymaisesti, joka johtaa pieneen näyttöön. Toki tämä on vain oma rajallinen otantani, mutta yhtään käyttökelpoista slider-qwerty puhelinta en ole tavannut. Virtuaalinäppiksellä kirjoitan ja kirjoitin miltei heti sellaisen käyttöä aloittaessani (Nokian resistiivisellä tekniikalla varustettuja Symbian-malleja ei lasketa) nopeammin ja tarkemmin kuin millään *pienellä* fyysisellä näppiksellä, etenkin englanniksi, jota kirjoitan varmaankin yli 50% ajasta. Suomeksikin se toimii paremmin kuin fyysinen, mutta ei yhtä saumattomasti, koska kielioppi ja se, että suomi on valmistajien prioriteettilistalla hyvin alhaalla.
Ymmärrän, että tuo on vain anekdootti, mutta en usko sen olevan kauhean uniikki, ottaen huomioon, että ihmiset keskimäärin haluavat käyttää virtuaalinäppiksiä ja viimeisimmät tekstausnopeusennätyksetkin on niillä tehty.
> Edellisessä viestissä fyysisellä näppiksellä en rajannut millainen toteutus, en siis ajatellut pelkkää perinteistä qwertyä. Qwerty oli sitten kosketus tai fyysinen on "huono", se vaan on se mihin totuttu ja paremilla iso kynnys lyödä läpi
Qwertyn ja mm. Dvorakin paremmuudesta on väännetty pitkään, mutta edelleenkään en ole kauhean vakuuttunut että Dvorak on käytännössä juurikaan parempi. Tutkimukset olivat ainakin viimeksi kun niitä yritin etsiskellä hyvin pieniä, rajoittuneita ja tulokset ristiriitaisia.