Kommentti: N97 - fiilikset vuorokauden käytön jälkeen

Petteri Pyyny
10. heinäkuuta, 2009 13:06

Varsinaista laajempaa arvosteluamme odotellessa, halusin jakaa omat, noin vuorokauden käyttöön pohjautuvat käyttökokemukseni uudesta Nokian lippulaivasta. Suosittelen lukemaan myös "N97 unboxing" -pikajuttumme eiliseltä, josta selviää enemmän mitä pakkaus on syönyt, millaista jälkeä kameralla tulee, jne.
Sitä ennen kuitenkin pieni taustoitus omasta kännykkäkäytöstäni ja historiasta lienee paikallaan. Olen käyttänyt Nokian N80:sta nyt neljän vuoden ajan ja puhelimen käyttöni on jakautunut ajassa mitattuna viimeisen vuoden aikana suurinpiirtein siten, että 75% puhelimen käyttöajasta liittyy nettikäyttöön (noin puolet mailien tarkisteluun ja puolet uutisten lueskeluun Opera Minin avulla), noin 15% käyttöajasta kuluu tekstiviestien kirjoittamiseen ja jäljellejäävä 10% kuluu puhelinta puhelimena käyttäen.
Tämän lisäksi olen omistanut iPod Touchin suurinpiirtein siitä lähtien kuin kyseinen tuote tuli markkinoille -- ja laitehan on siis käytännössä iPhone 2G ilman puhelinta. Hyvin nopeasti iPod korvasi N80:n kotona ollessani ns. surffilautana, laitteena jolla luen mailit ja selailen verkkoa sohvalla maatessani. iPod siirtyi ykkösverkkoselaimekseni N80:n sijaan oikeastaan muutamasta syystä -- sen selain on selkeästi N80:n omaa parempi ja myös Opera miniä parempi. Lisäksi touchin näyttö on selkeästi isompi kuin N80:n, nykytermein varsin vaatimaton, 2 tuuman näyttö. Kolmas syy on ollut selkeästi se, että N80:n oma sähköpostiohjelma haluaa avata sähköposteissa tulevat linkit aina väenväkisin N80:n mukana tulevaan WAP-selaimeen -- ei siis edes puhelimen omaan HTML-selaimeen, saati sitten Opera miniin. S60:n yksi suurimmista ongelmista omassa käytössäni onkin ollut se, että en voi kertoa käyttöjärjestelmälle sitä, miten mikäkin linkki tai tiedosto pitäisi avata ja missä ohjelmassa.
Toisaalta, kumpikaan laite ei ole saanut minua vielä siihen pisteeseen, että olisin suostunut aloittamaan sähköpostien kirjoittamista, koska kummassakin laitteessa sähköpostien kirjoittaminen ja etenkin niiden muotoilu vähänkään luettavampaan formaattiin (hyvä sähköpostiviesti sisältää rivivaihdot, välimerkit, kohteliaan aloituksen ja kohteliaan lopetuksen..) on täyttä tuskaa, oli sitten käytössö N80:n numeronäppäimistö tai iPod touchin kosketusnäyttö.
Joten, ajatus puhelimesta, josta löytyy iso kosketusnäyttö verkkoselailua helpottamaan sekä oikea QWERTY-näppäimistö sähköpostien, verkko-osoitteiden ja tekstiviestien kirjoittamiseen, oli varsin miellyttävä. Tämän ajatusrakennelman pohjalta eilen tarttui mukaan N97. Pienen pikatestailun perusteella siis ajatuslentoa, pohjana vertailu iPod touchiin ja N80:een sekä omiin vaatimuksiini.

N97 plussat

• Fyysinen rakenne. Jos maailmassa on yksi puhelinvalmistaja, joka onnistuu -- sillointällöin tapahtuvia aivopieruja lukuunottamatta -- valmistamaan lähes järkiään aina elektroniikkaa, joka tuntuu kädessä heti hyvältä ja kestävältä, se on Nokia. Joka Nokian muutaman kympin "halot" ovat lähes järkiään aina tukevamman tuntuisia kuin muiden valmistajien vastaavat. Tilanne on toki parantunut korealaisten, jne valmistajien osalta viime aikoina, mutta Nokian laatukaan ei ainakaan N97:n ensifiiliksen perusteella ole mihinkään romahtanut. Kapula vain tuntuu hyvältä. Ja näyttää suht hyvältä, vaikka se näin kosketusnäyttöpuhelinten aikaan onkin vähän hölmö kriteeri, kun näyttö vie koko näkyvästä rakenteesta 99%.
• 3.5mm kuulokeliitäntä. Sitä vain osaa arvostaa, kun kaapissa lojuu erinäköisiä pop-porttiin liitettäviä virityksiä laatikollinen, täysin tarpeettomina.
• Napit. Ne kaikki harvat, puhelimen QWERTYn suljettuna näkyvissä olevat napit ovat vain juuri oikeassa paikassa. Siellä mistä niitä hakeekin.
• Nettiliittymien "drill-down". Tätä ruinasin jo joskus pari vuotta sitten Nokialta ja nyt kun sitä pääsi käyttämään, on se loistava systeemi. Eli voin määritellä kotona olevan WLANini ykköseksi, ilmaisen panOulun kakkoseksi, työpaikan WLANin kolmoseksi ja operaattorini 3G-yhteyden neloseksi. Ja ylin listalla joka löytyy, on se joka otetaan automaattisesti käyttöön, kun nettiä tarvitaan, ellet toisin halua. Ilman mitään rasittavia kyselyitä, jotka pilasivat N80:n kanssa käyttöfiilistä jatkuvasti.
• Aloitussivu. Widgetit, RSS-feedit, halutut ohjelmien pikalinkit, kello, .. Kaiken saa customoitua etusivulle juuri siten kuin haluaa, jolloin esim. selaimen tai sähköpostisovelluksen erikseen avaaminen tyyliin "onkohan sivuille tullut uutisia" tai "onkohan tullut uutta mailia", (tai vaikka "onko kukaan kaveri päivittänyt tilaansa Facebookissa") muuttuu tarpeettomaksi, kun tuon kaiken näkee suoraan puhelimen oletusnäkymästä. Oletusnäkymään toivoisi vain useampaa sivua -- nyt oletussivun "sivuunheitto" tuo esiin tyhjän näkymän, mutta tuohon tyhjään näkymään ei voi ainakaan nykyfirmwarella luoda toista aloitussivua eri kamoilla täytettynä. Mutta loistava veto silti, ison näytön hyödyt näkyvät tässä erittäin hienosti.
• Näytön kallistus kun QWERTY-näppäimistö on esillä. Tästä todella moni arvostelija on valittanut, mutta omaan silmään ja käyttöön tuo näytön pakotettu kallistuskulma on aivan täydellinen.
• Kamera. On vain hyvä -- kännykkäkameraksi. Ei paras, mutta silti erittäin hyvä. Niin ja tässä on kameran linssillä suojus, jota arvostan erittäin paljon N80:n jälkeen.
• Made in Finland.

N97 miinukset

• Erillisten skandinappien puute. Nokia pilasi N97:n myötä ikiaikaisen -- vielä E71:ssäkin jatkuneen -- tradition ja poisti Suomessa myytävästä versiosta erilliset skandeille tarkoitetut napit. Ei hyvä. Myönnän, ei skandien haku ole iso ongelma, funktionäppäintä ensin, sitten siitä vierestä oikeaa nappia ä:tä tai ö:tä varten. Mutta ikävää silti.
• Logiikaaomituisuudet. Esimerkki: RSS-feedin lisääminen etusivun näkymään vaatii sen, että menet puhelimen omalla selaimella sivustolle. Sivun latauduttua otat selaimen valikoista Web-syötteet ja lisäät RSS-feedin syötteeksi. Tämän jälkeen palaat takaisin etusivulle ja voit lisätä feedin omana elementtinään. Tavallaan loogista, mutta ei ehkä tapa, jota etusivua virittelevä ihminen ensimmäisenä kuvittelisi käyttävänsä uuden sisällön lisäämiseksi oletusnäkymään. Vastaavia logiikan riemuvoittoja on tullut vastaan muutama muukin.
• Kosketusnäytön jumiminen. Okei, tämä on pikemminkin sovellustasolla, mutta silloin kun sovellus jumittaa jostain syystä hetkeksi (selain lataa Flash-mainosta sivulle, isoa kuvaa, tms), muuttuu kosketusnäytön toiminta välillä todella kummalliseksi ja pätkittäiseksi -- ennemmin toivoisi melkein sitä, että kun puhelin on syystä tai toisesta "jumissa" jonkin hetkellisen raskaamman prosessin vuoksi, ei kosketusnäyttö reagoisi lainkaan.
• Tupla-napsu, yksöisnapsu, valikkonapsu. Jotenkin logiikka millä eri valikkorakenteita pitää joskus joko tuplaklikata tai klikata kerran tai klikata kerran tosi kovaa tai valita sivupalkin valikoista jotain, on enemmän kuin rasittava ja lannistaa alkuinnostusta todella paljon.
• Oudot softabugit siellä täällä. Sain puhelimen eilen sen verran katatooniseen tilaan, että taistelin resetointien ja eri latureiden kanssa lähes tunnin verran, kunnes puhelin ylipäätään suostui alkamaan latautumaan. Lisäksi aamulla kun tyttäreni katseli selaimella YouTubesta klippiä, puhelin vain sammutti itsensä ja onnistui ilmeisesti tekemään jonkinlaisen puolikkaan hard resetin itselleen -- tiedot ja asetukset eivät kadonneet mihinkään, mutta kellonaika piti asettaa uudelleen.
• microUSB-liitännän paikka. microUSB-liitäntä toimii siis myös laturiliitäntänä ja sen sijoittaminen puhelimen vasemaan reunaan on varsin ikävä temppu, sillä QWERTY-näppäimistö avattuna ja laturi kytkettynä, tulee laturin johto aina väkiselläkin eteen, kun näppäimistöllä yrittää kirjoittaa jotain. Selkeä suunnittelumoka.
• Takakansi. Muovinen läpyskä, joka aukeaa täysin eritavalla kuin muissa Nokioissa. Pilaa muuten erittäin hyvän fyysisen vaikutelman puhelimesta. Hirveä tyylimoka, joka ei sinänsä käytössä hirveästi haittaa, mutta yli 600 euron puhelimessa pistää väkisinkin omistajansa silmään, vaikkei sitä muut sinänsä koskaan näkisikään. Tämän hintatason puhelimessa takakannen olisi toivonut olevan karkaistua metallia, päällystettynä jonkin sukupuuttoon kuolevan eläimen nahalla. Sinänsä muovinen takakansi ei tunnu normikäytössä oikeastaan heppoisalta tai muoviselta, mutta jo ajatuskin pilaa puhelimen yleisfiilistä. Ei paljoa, mutta pilaa kuitenkin.

N97 totuttelukysymykset -- "plusmiinukset"

• Kosketusnäyttö. Resistiivinen näyttö on "hirveän vanhanaikainen", mutta toisaalta mahdollistaa puhelimen käytön myös Nokian kotimaassa 9 kuukautena vuodessa, kun pakkasta on -30 ja millään ei viitsisi ottaa hanskoja pois kädestä soittaakseen taksia.
• Jälleen uusi laturipää. Juuri kun koko perheeni sai siirryttyä tähän uudempaan "pieneen" Nokian laturipäähän, tuli N97 ja toi mukanaan microUSB-latausliitännän. Okei, 2010 lähtien kaikki älypuhelimet tulevat siirtymään tähän standardiin, mutta se tarkoittaa kuitenkin käytännössä 3-5 vuoden siirtymäaikaa ennenkuin voi taas luottaa siihen Suomessakaan, että menit mihin tahansa, löytyy aina isäntäväeltä lainaan oikeanlainen Nokian laturi.
• QWERTY-näppis. Onhan tuolla ihan mahtava kirjoittaa verrattuna vaikka iPod touchin/iPhonen kosketusnäyttöönkin, mutta näppäimistön antama vaste on silti varsin kehno -- verrattuna vaikkapa E71:een tai vanhoihin kommunikaattoreihin. Ihan oikeiden sähköpostien kirjoittaminen on vihdoinkin mahdollista, siten että sitä viitsii tehdä sohvaltakin eikä päädy aina lopulta kävelemään työhuoneeseen PC:n ääreen. Mutta sitten ne skandit...
• Nettipuhelin. Jos puhelimesi on puhumista varten, tämä ei todellakaan ole sinun puhelimesi. Jos N80:llä pääsi nettiin, N95:lla pystyi jo käyttämään nettiä, niin N97 on tehty nettiin. Jo etusivun oletusnäkymä suorastaan kerjää lisäämään siihen netistä haettavaa sisältöä -- joka siis tarkoittaa sitä, että jos haluat kaikista toiminnoista kaiken irti, pidät yhteyttä jossain muodossa päällä koko ajan. Eli datapaketti on tämän puhelimen ihan pakollinen ystävä, jos puhelimesta haluaa jotain oikeasti irti saada.

Siinäpä omat mietteet N97:sta. En ole toistaiseksi katunut ostostani, vaikka iPhonea myös kauan mietin vaihtoehdoksi. Mutta käyttökokemukset "iPhone liten" eli iPod touchin kanssa, olivat sen verran ristiriitaiset, etenkin virtuaalinäppäimistön suhteen, että N97 vei voiton. Ja vuorokauden jälkeen vie voiton edelleen. Mutta vasta parin kuukauden päästä osaan kertoa paremmin, jäikö touch pölyttymään hyllyyn. Uskoisin, että jää.
Kunnollinen, syvempi arvostelu N97:sta on luettavissa sivuiltamme aivan lähiaikoina.