Teemu Laitila
17. syyskuuta, 2012 10:59
Applen viime viikolla julkistaman iPhone 5 -puhelimen komponenteista alkaa valua lisää tietoa. Apple ei perinteisesti suostu kertomaan laitteistaan juuri mitään teknisiä yksityiskohtia, vaan tyytyy esittelemään saavutettuja käytännön hyötyjä kuten nopeutunutta sovellusten käynnistymistä.
Silti prosessorimallit ja muistimäärät kiinnostavat suuresti ainakin osaa käyttäjistä ja tarkempien teknisten yksityiskohtien esiin kaivaminen jääkin tekniikkablogien tehtäväksi. Esimerkiksi Anandtech on tehnyt ahkeraa salapoliisityötä ja saanut selville mielenkiintoisia yksityiskohtia Applen uudesta A6-järjestelmäpiiristä.
Anandtechin mukaan A6-piiri ei aiemmista arvauksista huolimatta perustu ARM:n Cortex-A15-arkkitehtuuriin. A6 sisältää sen sijaan kaksi 32 nm tekniikalla valmistettua Applen omaan suunnitteluun perustuvaa prosessoriydintä, jotka joiltain osin muistuttavat Cortex-A15-arkkitehtuuria. Anandtech arvioi, että Apple on päätynyt oman prosessorin suunnitteluun, koska ARM:n standardi A15-ydin ei ole paras mahdollinen valinta tehonkulutuksen suhteen. Sama ongelma tulee vastaan, jos nykyisiä A9-ytimiä ryhdytään kellottamaan korkeammalle.
Tähän mennessä Apple on käyttänyt pääasiassa standardeja ARM:n suunnittelemia osia, vaikka yhtiöllä on ollut lisenssi myös yhteensopivien prosessoreiden valmistukseen. Applen uusi toimintatapa ei ole sinänsä erikoinen, sillä varsinaisista piirivalmistajista Qualcomm suunnittelee omat ytimensä ja Qualcommin Krait-ytimeen perustuva Snapdragon S4 löytyy tähän mennessä kaikista uuden sukupolven Windows Phone -laitteista sekä monista Android-malleista.
Parannetun arkkitehtuurin lisäksi Apple on nostanut prosessorin kellotaajuutta, mikäli on uskominen Geekbench-testiohjelman tietokantaan ilmestyneitä tuloksia. Tulosten perusteella kaksi ydintä pyörivät 1,02 GHz:n kellotaajuudella ja niiden seurana on gigatavu 1066 MHz:n taajuudella toimivaa LPDDR2-muistia.
Anandtechin arvion mukaan Applen mainostama kaksinkertainen nopeus aiempaan versioon verrattuna on saavutettu yhdistämällä kasvanut IPC-suorituskyky eli kellojaksoa kohti suoritettujen käskyjen määrä 200 MHz korkeampaan kellotaajuuteen sekä reippaasti parantuneeseen muistin suorituskykyyn.