Manu Pitkänen
18. joulukuuta, 2014 12:56
Älypuhelimien yksi keskeisimmistä komponenteista on tietysti näyttö, jossa esitetään puhelimen käyttöliittymä ja sen kautta koko puhelinta pääasiassa ohjataan. Tulevaisuudessa näytön rooli saattaa entisestään kasvaa, kun sille löydetään uusia hyödyntämistapoja.
Erityisesti Corning liputtaa näyttöjen monipuolisemman käytön puolesta. Yhtiö ei valmista itse näyttöpaneeleita, joissa kuvat ja puhelimen käyttöliittymä näkyvät, vaan sen erikoislaa ovat näyttöjen päälle asennettavat Gorilla Glass -suojalasit. Corning esitteli muutama viikko sitten uuden neljännen sukupolven Gorilla-lasin, jonka pitäisi kestää aiempaa paremmin putoamista naarmuttaville pinnoille.
MIT Technology Review -teknologiajulkaisu pääsi käymään Corningin laboratorioissa ja näkemään mihin kaikkeen näyttölasia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Esillä olivat tietysti taipuisa Willow-lasi sekä ikkuna, joka voidaan muuttaa näytöksi virtakatkaisijaa painamalla.
Corning esitteli vierailun aikana myös uudenlaista sovellusta, jossa yhtiön lasia käytetään kaiuttimena. Corningin kehittämä lasi vaimentaa ääniaaltoja aivan kuten tavallinenkin lasi, mutta yhtiö on havainnut samojen ominaisuuksien mahdollistavan näytön hyödyntämisen äänen tuottamisessa. Corningin mukaan äänen kulkeutumista voidaan ohjata paljon tehokkaammin yhtiön kehittämässä lasissa kuin tavallisessa lasissa, minkä vuoksi äänenlaatukin on siinä parempaa.
On tietysti vaikea sanoa kuinka hyvin Corningin lasi kilpailee äänenlaadussa erillisiä kaiuttimia vastaan. "Kaiutinlasilta" vaaditaan myös muita ominaisuuksia, kuten vähäistä heijastavuutta sekä korkeaa iskunkestoa. Eri ominaisuuksien yhdistäminen samaan lasiin voi osoittautua haastavaksi.
Fujifilm esitteli vuosi sitten taivuteltavaa kalvoprototyyppiä, joka tuottaa sekä tallentaa ääntä (video alla). Kaiutinkalvoja kehittää myös brittiläinen Warwick Audio. Applekin on tietysti tutkinut aihetta ja patentoinut kaiuttimelle/mikrofonilla varustetun taivutettavan näytön. Näytön hyödyntämistä kaiuttimena on tutkinut myös Motorola, jonka patenttisalkku on nykyisin suurilta osin Googlen omaisuutta.