Yhtiöt eivät kuitenkaan kerro julkisuuteen sopimuksen tarkempia tietoja kuten paljonko Apple joutuu maksamaan rautatieyhtiölle kellon käytöstä. SBB:n mukaan vuonna 1944 suunniteltu kellotaulu omaa vahvan symboliarvon ja erityisesti sen punainen rautatieläisten merkinantokylttiä symboloiva sekuntiviisari on merkittävä yksityiskohta ulkoasun kannalta.
SBB ilmoitti jo aluksi, että yhtiö on valmis sopimaan asian Applen kanssa ystävällisessä hengessä ja sopimus vaikuttaa syntyneen vauhdilla.
Kommentit (6)
Edellisessä firmassa kopiomme surutta kaikenlaista ja lakimies sanoi:"Kyllä omistajat tulevat vaatimaan omansa pois". Se on hyvä tai huono strategia, pikkufirman ei kannata lähteä jäljittämään mistä tietys design jutut ovat peräisin. No yhden metallikupin kanssa kävi niin, että oikeudet omistaja henkilö tuli vaatimaan aivan mahdottomia summia, koska tuote möi. Ei siinä mitään, myynti lopetettiin ja äijä jäi rahoitta, oli nimittäin sesonki tuote.
Applellä on varmaan sama ajatus, he eivät ihan joka asiaa tarkista. Saas nähdä koska joku tulee ja vaatii rahoja osoitekirjan tai Garagebandin ulkoasusta.
Voi tässäkin olla hyväkin puolensa. Ei niin herkästi kopioida toisten ideoita, kun noinkin isolle firmalle voi käydä noin. Arvelen, että Sveitsiläiset roope-ankat ei ihan pikkusummiin suostu.
Vastaa
Viimeisin mulle kopioinnista oli yllätys, että Beatles yhtye oli käyttänyt Rockin Isoisän Chuck Berryn kappaleita surutta, muuttamalla vain rytmiä.
Tämän päivän tietokoneella tehdyistä taustoista, ketä siinä enää voisi syyttää jos kappaletta kopsataan?
Hyvä että pääsivät sopimukseen.
Mutta se ei ole hyvä asia että jokainen yksityiskohta voidaan patentoida. Koska se johtaa siihen että kuluttajien tuotevalikoima ja yritysten välinen kilpailu vähenee.
En näe että kaiken patentoiti olisi ihmiskunnalle mikään hyvä asia. Se jarruttaa yhteiskunnan kehitystä ja pitää keinotekoisesti yllä korkeita hintoja kilpailun puutteen takia.
On eri asia jos joku kopioi koko tuotteen kuin että jokin yleinen yksityiskohta on patentoitu jollekin. Koska ei tässä ole kyse enää keksinnön suojaamisesta vaan siitä kuka patentoi eniten yksityiskohtia saadakseen muilta rahaa.
Patenteista nykymuodossa on tullut haittatekiä.
Niin mikähän sekoilu olis jos kaikilla olis esim. eri käyttöjärjestelmät...
Olen aina ollut avoimen systeemin kannattaja.
Esim Tim Bernards-Lee kehitellessään, varmaan ryhmän vetäjä, että Internet on avoin ja vapaa kaikille, ilman mitään royalteja. Eikös tietysti eräät alkaneet rahastamaan sillä.
Typerää alentua maksamaan lisessimaksuja. Applen olisi sen sijaan pitänyt muuttaa kellonsa ulkoasua. Applen asiakaat maksavat loppupelissä viulut.
Kyseessä olikin laaja kaupallinen piratismi. Samaa kellotaulua kun näkyy varmasti miljoonissa tavallisten tallaajien räpsimissä kuvissa...