Televisiokanava CCTV:n mukaan (Google Translate, South China Morning Postin englanninkielinen uutinen) kuolleen Ma Ailunin puhelin ei olisi ollut iPhone 5, vaan pari sukupolvea vanhempi iPhone 4. Lisäksi epäillään, että käytössä oli piraattiversio puhelimen laturista, ei siis Applen valmistuttama malli kuten aluksi väitettiin. CCTV:n haastatteleman televiestinnänasiantuntija Xiang Ligangin mukaan piraattilatureiden laatu voi olla alkuperäisiä heikompia. Jos laturin muuntaja rikkoutuu, voi se päästää Xiangin mukaan puhelimelle 220 voltin jännitteen.
Xiangin mukaan on myös mahdollista, ettei käytössä ollutta laturia oltu tarkoitettu manner-Kiinassa (220 volttia) käytettäväksi, vaan se saattoi olla Hong Kongin, Taiwanin tai Japanin alueille suunnattu malli. Xiangin mukaan näissä maissa on käytössä 110 voltin verkko, mikä ei South China Morning Postin mukaan tarkalleen ottaen pidä paikkansa (Hong Kongissa käytetään yleensä 220 voltin jännitettä ja Japanissa käytetään 100 voltin jännitettä). Verkosta saatava liian suuri jännite voi rikkoa ja ylikuormittaa alhaisemmalle jännitteelle suunnitellun laturin.
Vaikka tapauksella oli traaginen lopputulos, käynnistyy latauksessa ollut iPhone-puhelin edelleen normaalisti (joskin se on kärsinyt ulkoisesti). Datakaapeli ja muuntaja eivät näytä vahingoittuneilta. Naisen on kerrottu tulleen pois kylvystä ennen kuin vastasi latauksessa olleeseen puhelimeen.
Kommentit (39)
Saatto käyttää piraattilaturia? ei ehkä ollutkaan iPhone5? oli kylvyssä? ei ollu kylvyssä.
Niinpä niin kyllä on taas niin sekavaa ja erilaista uutisointia sivujen välillä. Eiköhän tämänkin uutisoinnissa ympäriinsä olisi pitänyt hieman malttaa odottaa ennenku asia on tutkittu ja hutkittu :D
Miten en ole yhtään yllättynyt...
Kyllähän tämän puolesta (laturi piraatti) oli aika moni valmis lyömään rahaa peliin. Itsekin.
Niin, ja "älä koske sähkölaitteeseen kun olet märkä".
@1 Kohta selviää, että laturi ei ollutkaan laturi, vaan tämän kesän leijona ;)
Jos katsoo karttaa volttimäärien käytöstä:
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Welt...zfrequenzen.svg
Ei se tarkoita piraattilaitetta, vaikka olisi saanut aidon iPhonen laturin jostain toisesta maasta. Voihan se olla mahdollistakin, että on kietaissut vahingossa mukaansa väärän kaverinsa laturin. Yms, yms jne.
Ei kyllä laite voi olla enää toiminnassa kuten väitetään. Liian monta kertaa olen nähnyt laitteiden käryävän ja se ei enää tuosta savujuhlista enää toiminut, yksikään.
Piraattituotteet ovat muutenkin..."omalla vastuulla" tuotteita!!.
applen syy kun tekee niin kalliita latureita ja tahallaan estää standardilaturien käytön, ihmiset menevät sitten ostamaan piraatteja ja kuolevat!!
Nainen on saattanut saada sähköiskun jostain muualta, koska puhelin on pysynyt ehjänä, en jaksa usko että litium akku tai puhelimen emo kestäisi noin isoa jännitettä.
Nainen on saattanut saada sähköiskun jostain muualta, koska puhelin on pysynyt ehjänä, en jaksa usko että litium akku tai puhelimen emo kestäisi noin isoa jännitettä.
@6 Laitteiden mukana tulee aina oma laturi. Ei tarvetta ostaa erillistä piraattia :D
Kun lukee uutisen otsikon niin voi saada seuraavan mielikuvan.
Mitä väliä on kuolleesta kiinalaisesta kunhan se iPhone vain toimii.
Applen vika taas kaikki, kun Jonne raukka joutui ostamaan piraattilaturin persaukisena.
@10
Kun on lukenut tätä uutisointia niin on saanut kuvan, että mitä väliä kuolleesta kiinalaisesta, kunhan vaan saadaan kalasteltua klikkejä ja silmiä raflaavalla uutisella jossa voidaan mainita Apple ja iPhone.
Ei sinänsä uutta, mutta vieläkin arveluttavampaa kuin normaalisti.
Onko varmaa, että nainen oli todella kiinalainen? Mikäli ei - niin olisi mielestäni asiallista käyttää "mahdollisesti kiinalainen henkilö" termiä.
Niin jännästi on uutinen muuttunut, että kohta kyseessä ei varmaan ollut edes apple. Alkaa haiskahtamaan viranomaisten voitelulta.
Laturit ovat ns. multijännitemalleja jotka toimivat molemmissa, 115V-, ja 230V verkoissa.
Saattoi olla piraattilaturi tai ei, niin viallinen se oli joka tapauksessa. Toisiopäässä, eli muuntaja-tasasuuntaaja-vakavointi -kotelosta puhelimeen päin tulevassa piuhassa, tulisi olla 5 V vaihejohdin ja 0 V nollajohdin. Tätä suurempia jännitteitä ei puhelimeen tule, eikä se suurempaa pysty syöttämäänkään. Vika on siis muuntajakotelon sisällä. Sikäli kun laturi on ollut piraatti, laatuongelmat eivät tule yllätyksenä. Laturi on antanut 220 V jännitettä.
Toinen syy tälle traagiselle tapahtumalle löytyy vikavirtasuojan puutteesta. Näitä ei Suomessakaan vanhoista taloista löydy.
Kolmas syy on luultavasti siinä, että nainen tuli kylvystä, ja oletettavasti oli märkä vastatessaan puhelimeen. Mahdollisesti hän on pitänyt toisella kädellä kiinni jostakin suojamaadoitetusta, kuten tiskipöydästä tai lämpöpatterista. Toinen vaihtoehto on, että lattia on syystä tai toisesta johtanut sähköä, mahdollisesti se on ollut märkä.
Liian monta asiaa meni pieleen, jotta tämä tapahtui.
@15 Toimivat kyllä mutta antavat eri jännitteen ulos. Muuntaja kun muuntaa aina samalla suhteella. 230V/5V Muuntaja antaa 115 Voltilla ulos 2,5 Volttia. Muuntajan käämin kierroslukujen suhde = muunto suhde. Et voi saada samasta muuntajasta eri ensiöjännitteillä samaa toisio jännitettä.
@17
Sähkäri olet sinällään oikeassa, että muuntaja komponenttina tekee periaatteessa noin. Muuntajakomponentit ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta varustettu väliulostulolla, tai useammalla, joten samasta muuntajasta voidaan saada useampi jännitetaso sopivasti kytkettynä. Loppu riippuu sitten ohjauselektroniikasta, mitä ulostuloja kytketään milläkin jännitteillä. Hakkurivirtalähteet ovat sitten erikseen.
pakko kyllä myöntää, etten tunne kiinalaisen iPhone-laturin sielunelämää tarkemmin, etenkin jos kyse on piraattituotteesta. Halusin vain korjata tuon väärinkäsityksesi.
@17
sähkäri on nyt kyllä väärässä... kun nämä kännykän laturit kuten monet muutkaan vastaavat eivät nykyisin enää ole perinteisiä kelamuuntajia, vaan hakkurivirtalähteitä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkuritehol%C3%A4hde
joissa ensiöpuolen vaihtojännite tasasuunnataan ennen muuntajaa, ja tasasuunnattua jännitettä sopivalla taajuudella katkottuna muuntajalle syötettynä saadaan toisiopuolelle aikaan sama jännite ensiöpuolen jännitteestä riippumatta... eli kyllä näissä monissa uusissa kännyköiden usb-latureissa syöttöjännite voi olla 100 - 240 volttia ja ulos saadaan aina sama 5 volttia.
Ellet asiaa usko, otahan kouraan tuollainen laturi ja lue mitä sen kupeessa sanotaa, itselläni tuossa muutamakin jossa lukee input 100 - 240V ac, output 5V dc
@19
Kaukoidän markkinoilla myytävistä latureista en vielä tekisi tuollaisia johtopäätöksiä, piraatit mukaan lukien. Hakkuri toki on ainakin länsimaisissa kännykkälatureissa standardiksi muodostunut, mutta kuka piraatista tietää.
Sitten se perinteinen muuntaja. Komponentista riippuen se saadaan väliulostulojen avulla antamaan jännitetasoja porrastetusti. Yleensä puolessa välissä on nämä liittimet kelassa ainakin länsimaissa myytävissä malleissa. Katso vähänkin vanhempaa ja raskaampaa akkulaturia tai virtalähdettä, niin siellä on kytkin, josta voi valita 230 tai 115 volttia, vielä vanhemmissa 220 tai 110. Länsimainen yleismalli siis. Uusissa tämä valinta usein tehdään automaattisesti ohjauselektroniikalla.
@20
Vinkkinä kehottaisin googlettamaan ja lukemaan hieman perusteita, ettei tulisi mutu-tuntumalla kirjoiteltua vain vähän sinnepäin.
Kaukoidän (kiinan) kännykkälatureista voin myös sellaisia omistavana ja yhden palaneen purkaneena kertoa että kyllä ne toimintaperiaatteeltaan ja komponenteiltaan ovat aivan samoja kuin ns. merkkilaturit, ero on lähinnä komponenttien laadussa ja kokoonpanon huolellisuudessa, kun siellä kiinassa ne taidetaan valmistaa ne merkkilaturitkin joista kiinalaisten on sitten helppo kopioida malli niille piraattilatureille.
Ja sitten siihen perinteiseen muuntajaan, olet aivan oikeassa siinä että toisiopuolella käytetään väliulostuloja ja joskus useampaa eri käämiä saman sydämen ympärillä että saataisiin erilaisia ulostuloja, esim. 5V, 12V ja 24V samalta muuntajalta, mutta harvoin niitä toisiopuolen erilaisia ulostuloja käytetään kompensoimaan ensiöpuolen syöttöjännitteen vaihtelua eri maiden välillä.
Se kytkin jonka vanhoissa laitteissa usein näet, jolla valitaan 230/115V syöttöjännite, ei ole kytketty toisiopuolelle, vaan tällöin muuntajassa on kaksi erilaista ensiöpuolen käämitystä, ja tuolla kytkimellä valitaan kumpi niistä on käytössä.
Tässäpä hieman iltaluettavaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muuntaja
Jep, muuntaja toimii juuri noin. Tässä puhuttiin kännykän latureista jotka ovat multijännitteisiä, kuten monet muutkin laturit. Kameran, partakoneen jne...
Tasasähkössä ei ole mitään vaiheistusta.
Jep, muuntaja toimii juuri noin. Tässä puhuttiin kännykän latureista jotka ovat multijännitteisiä, kuten monet muutkin laturit. Kameran, partakoneen jne...
Tasasähkössä ei ole mitään vaiheistusta.
Joitakin kertoja Kiinassa työskennelleenä, muistan kuulleeni väitteen, että usein piraattituotteet siellä valmistuu samasta tehtaasta kuin alkuperäisetkin. Tosin juuri noin kuten perhana mainitsikin. Ne komponentit jotka eivät läpäise valmistajan laadunvalvontaa käytetään piraatteihin. Tiedä sitten onko totta, mutta vaikuttaa uskottavalta.
Tiedätkö mikä on tasasähkön tai vaihtosähkön määritelmä? Tasajännite ei suinkaan tarkoita, etteikö sen suuruus muutu, vaan sitä, että vaiheen jännitteen napaisuus nollaan verrattuna ei muutu. Vaihtosähköllä se muuttuu.
Vaiheista siellä puhutaan, ohjatuista tai ohjaamattomista, oli kyse sitten vaihto- tai tasasähköstä. Niitä voidaan myös numeroida, ja nolliakin voi olla useita jännitteeltään erilaisia. Tällöin tosin käytetään mieluummin jännitetaso-termiä.
Vaihe ei siis millään tapaa sitoudu pelkästään vaihtosähköön, vaikka merkintä kytkentäkaavioissa onkin toisenlainen.
Kytkenpä autoon päälle vilkun: Vaihe tulee akulta eli 12 V. Sieltä tulee erillinen virtapiiri myös hallintalaitteille, kuten vilkun viikselle. Viiksi ohjaa relettä, jolla ohjataan se vaihe polttimolle. Releellä suora vaihe muuttuu ohjatuksi vaiheeksi. Lopuksi polttimo päästelee takaisin auton akulle nollajohdinta pitkin. Näin yksinkertaistettuna.
Mikähän se jännitteinen johdin sitten olisi, jos ei vaihejohdin?
@24
Saathan sinä ihan vapaasti olettaa että tasavirta-puolellakin puhutaan vaihejohtimista, ja voit omassa kielessäsi tällaista kutsumatapaa käyttää... mutta oikesti (yleisesti) tasavirtapuolella sitä ei kutsuta vaihejohtimeksi, vaan esim. + johto, eli tuossa laturilta tulevassa piuhassa on siis + 5 volttia johdin ja 0 V johdin, ja vastaavasti autosähkössä puhutaan + 12 volttia johtimesta, tai virtajohdosta tms, mutta ei siitä yleensä kuule käytettävän vaihejohdin nimeä koska vaihe se ei tasavirtapuolella ole.
Kun minä kytken autossa päälle vilkun, vaihdan usein samalla pienemmän vaihteen päälle... mutta lohkolämmittimen vaihejohdossa ei mitään tapahtu vilkun päälle kytkemisen seurauksena.
Nyt kannattaa jarrutella vähän.
Sana "vaihe" tässä yhteydessä tulee sanasta vaihesiirtokulma joka 120- tai 240 astetta vaiheiden välillä. Tasasähkössä sellaista ei ole. Asia selviää kun perehdyt vähän sähkötekniikkaan. Mitään vilkunreleitä tähän on ihan turha sekoittaa. Syvällisemmin tätä ei varmaan kannata alkaa sulle avaamaan?
Ja totta, vaiheita voidaan numeroida ja ne itseasiassa numeroidaankin. Niitä on 3 kappaletta. Se taas johtuu sähköntuotantotavasta.
http://personal.inet.fi/koulu/vaao/osoitin.html
Mielestäni tunnen sähkötekniikkaa suhteellisen hyvin, koulutukseltani olen koneenasentaja. Tiedän vaihesiirtokulmat, mutta nyt puhut ihmeellisestä kolmivaihesähköstä. Tuota käytetään teollisuudessa, isoissa laitoksissa ja joidenkin autotalleissa, sekä rakennustyömailla. Tehoa saadaan noin moninkertaisesti verrattuna yhteen vaiheeseen.
Asia puhelimen latureissa kuitenkin on niin, että ne kytketään Euroopassa ns. Europlugilla, jossa käytetään vaihetta L1 ja nollaa N. Vanhoissa kytkennöissä voi nolla olla yhteinen suojamaan kanssa, eli tehty ns. nollaus, eli nolla on PEN. L2 ja L3 eivät europlugissa eikä suojakosketinliittimessä esiinny. Vaiheiden välistä vaihe-eroa on siis turha lähteä seinäsähköstä etsimään, vaikka siellä siniaallon vaihekulma tietyn aikajakson aikana voidaankin määrittää. Vaihesiirto voidaan myös tehdä, jos halutaan esim kolmivaihemoottori saada toimimaan yhdellä vaiheella. Tällöin L2 ja L3 luodaan keinotekoisesti ykkösvaiheesta. Suko- ja euroliittimissä on yksi vaihejohdin ja yksi nollajohdin, sukossa lisäksi suojamaaliuskat. Itämaissa on sama siniaalto ja yksi vaihe käytössä, samoin yksi nolla, vaikka liittimet ja jännite voi olla eri.
Tasavirtapuolella, ainakin teollisuuden 24 V järjestelmissä puhutaan yleisesti vaiheesta päävirtapiireissä, eli virtapiireissä joissa pienjännitteellä ajetaan toimilaitetta. Vaihe-eroa siellä ei voida koskaan määrittää, ellei tasavirta syki siniaallon mukaisesti tai ajatella sen olevan jatkuvasti 90 astetta. Se ei kuitenkaan ole merkityksellistä. Kuitenkin vaiheesta puhutaan ammattikielellä myös tasavirtapuolella.
Kuinka muuten suhtautuisit mikropiirien virransyötöissä käytettäviin vaiheisiin? Oikeastihan siellä vain liipaistaan rinnakkaisia fettejä. Syöttö on tasavirtaa.
Väitit, että vaihe-erot ovat aina 120 ja 240 astetta. Tämä ei pidä paikkaansa, vaihekulmaa voidaan myös muuttaa. On myös ollut olemassa kaksivaihejärjestelmiä, joissa erillistä nollajohtoa ei olla tarvittu, vaihe-ero 180 astetta. Generaattorin rakenteesta, käämityksistä se johtuu, että meillä on kolme vaihetta ammattipuolella. Toinen syy lienee siinä, että symmetrisellä kuormalla nollajohtimessa ei kulje virtaa, joten kolmivaihemoottori toimii ilman nollaa. Kolmivaihevirralla teho on vakio koko ajan.
Mielestäni tunnen myös. Sähköasentajan koulutuksen olen saanut 22v sitten. Kolme vuotta sitten luin yliasentajan ammattitutkinnon (no, se ei liity tähän). Fysiikan lait eivät ole tuona aikana muuttunut mihinkään, eikä "ihmeellinen" kolmivaihesähkö, jollaisena sähkö joka paikkaan tuotetaan.
En tiedä myöskään millä teollisuuden alalla DC jännitteen + johdinta kutsutaan vaiheeksi. Ehkä "isot pojat" jotka sulle niin ovat sanoneet ovat myös koneenasentajia. Ja totta, joissain sovelluksissa vaihesiirtokulma voi olla jotain muuta, mutta syöttöverkossa ei.
Lisäksi haluan järkyttää sun maailmaa. 3-vaihe moottorin (Squirrel cage motor, tahtimoottori) teho ei ole vakio koko ajan, vaan se riippuu kuormituksesta. Moottorin nimellisarvot , kuten virta, teho ,hyötysuhde (cosɸ) ovat ilmoitettu moottorin nimelliskuormituksella. Jos kuormitus on pienempi, on myös teho pienempi. Ehkä sekoitit sen vääntömomenttiin, joka on vakio.
Tästä voidaan jauhaa vaikka maailman loppuun asti, sillä tiedän mistä puhun. Aiheeseen se ei tosin liity millään tavalla.
E: typo
Mielestäni tunnen myös. Sähköasentajan koulutuksen olen saanut 22v sitten. Kolme vuotta sitten luin yliasentajan ammattitutkinnon (no, se ei liity tähän). Fysiikan lait eivät ole tuona aikana muuttunut mihinkään, eikä "ihmeellinen" kolmivaihesähkö, jollaisena sähkö joka paikkaan tuotetaan.
En tiedä myöskään millä teollisuuden alalla DC jännitteen + johdinta kutsutaan vaiheeksi. Ehkä "isot pojat" jotka sulle niin ovat sanoneet ovat myös koneenasentajia. Ja totta, joissain sovelluksissa vaihesiirtokulma voi olla jotain muuta, mutta syöttöverkossa ei.
Lisäksi haluan järkyttää sun maailmaa. 3-vaihe moottorin (Squirrel cage motor, tahtimoottori) teho ei ole vakio koko ajan, vaan se riippuu kuormituksesta. Moottorin nimellisarvot , kuten virta, teho ,hyötysuhde (cosɸ) & pyörimisnopeus ovat ilmoitettu moottorin nimelliskuormituksella. Moottorin synkroninopeus on aina suurempi kuin todellinen nopeus johtuen moottorin jättämästä (slip). Jos kuormitus on pienempi, on myös teho pienempi. Ehkä sekoitit sen vääntömomenttiin, joka on vakio.
Tästä voidaan jauhaa vaikka maailman loppuun asti, sillä tiedän mistä puhun. Aiheeseen se ei tosin liity millään tavalla.
E: typo
E: Sählinkiä
Tarkoitin kolmivaihemoottorin tehon olevan vakio, jos kuormitus pysyy samana. Sehän on silkkaa matematiikkaa, kolmella symmetrisellä siniaallolla, jotka ovat 120 astetta toisistaan, saadaan vakioitua yhteen laskettu jännite jaksonajasta riippumatta, ja sitä kautta teho, jos kuormitus pysyy samana. Kuormituksesta taas riippuu kelojen läpi kulkeva virta. Jos pitkälle mennään, tämäkään ei kelan luonteesta johtuen aivan pidä paikkaansa, mutta en ala siitä väittäämään. Tämä kaikki verrattuna vaikka auton sisätilanlämmittimen yksivaihemoottoriin, jossa vääntö, jännite ja virta muuttuvat kuorman lisäksi vaihekulman mukaan. Kyllähän sinä tiedät mistä puhutaan, ja minäkin väitän tietäväni.
Termeistä väittely kun on muutenkin hieman turhaa, olettaen, että teemme työtä hieman erilaisten sähköjärjestelmien kanssa, jolloin termitkin voivat tarkoittaa hieman eri asiaa. Koneenasentajana teen pitkälti automaatioasentajien töitä, joissa usein puhutaan 24 V linjasta vaihejohtimena, kun tarkoitetaan itse fyysistä johdinta. Eksaktia se ei välttämättä ole, mutta ammatillista puhekieltä. Myös insinöörien raapustuksissa tätä näkee.
Vielä kysyisin sinun mielipidettäsi noihin mikropiirien virransyötön vaiheisiin, joista niin usein emolevyjenkin kohdalla kirjoitetaan.
Edit: en tarkoita ihmeellisellä kolmivaihesähköllä sinällään ihmeellistä, sitä vain, että maallikko siihen harvoin törmää etenkään kännykkää ladatessaan. Voihan silläkin ladata kännykän kun jättää kaksi vaihetta kytkemättä.
Toimin pääasiassa kouluttajana eri puolilla maapalloa. Niin pohjoisamerikassa kuin aasiassakin. Erityisosaamisena taajuusmuuttaja- & moottorikäytöt
Ei puhuta. Tai puhutaan, jos kyse on vaihtojännitteestä.
Näinhän aina tapahtuukin.
Eiköhän tässä ollut tarpeeksi iPhonen laturista, vai mitä luulet?
Olen edelleen sitä mieltä, että puhutaan, koska kuulen siitä puhuttavan. Piirikaaviot ovat sitten asia, joissa käytetään standardoituja merkintätapoja, ja niiden mukaan tehdään. Muuten taidamme olla samaa mieltä fysiikan laeista, niistä kun on paha kiistellä. Tuosta mikropiirien virransyötön vaihe-nimityksestä olisin mielelläni kuullut jonkun kannanoton, siellä kun ei vaihtovirta liiku.
Eipä minulla muuta, iPhone-laturista minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Kiitän nyt kuitenkin nimimerkkiä pentsu asiallisesta keskustelusta.
@31
En tiedä mitä ihmettä yrität tuolla höpinälläsi todistaa, ehkä se johonkuhun sähköalaa tuntemattomaan voi upotakin, mutta todellisuudessa olet kyllä pahasti pihalla.
Muuhun en jaksa edes ottaa kantaa, mutta jos automatiikassa olet törmännyt 24v vaihejohtimeen, niin se johtuu siitä että automatiikassa käytetään yleisesti 24v vaihtovirtamoottoreita, eli niille siis syötetään vaihtovirtaa... siksi niissä on "vaihejohdin" ja nollajohdin... Mutta edelleen se ei muuta sitä seikkaa että tasavirtapuolella ei käytetä vaihejohtimia.
En tiedä mitä olet kuullut ja mistä, mutta tasasähkön yhteydessä ei puhuta vaiheista. Mikropiireistä joista yritit saada keskustelua aikaiseksi en juurikaan tiedä. Sen kuitenkin ettei ne toimi 24VDC jännitteellä kuten mainitsit. Tyypillinen käyttöjännite noille on 5VDC, joskus jopa pienempi.
@perhana
Niin kutsuttu höpinäni on suurimmaksi osaksi silkkaa faktaa, joka on luettavissa sähköalaa koskevista standardeista ja fysiikan oppikirjoista. Tuo yksi ainoa, vaihejohdinta koskeva toteamukseni, perustuu täysin omiin havaintoihini. Ja kyllä, työssäni on hyvin selkeä ero vaihto- ja tasavirran suhteen. Enimmäkseen käytetään kylläkin korkeamman jännitteen vaihtovirtamoottoreita näissä hommissa mitä teen. 24 V tasavirtamoottorit ovat myös yleisiä, ja lähes poikkeuksetta kontaktoreina ja releinä käytetään 24 V tasavirtamalleja. Samoin venttiilien keloina on tasavirtamallit. Vaihtovirtamalleja on olemassa, mutta niitä ei tässä firmassa käytetä, koska ohjaukset tapahtuvat 24 V ohjelmoitavalla teollisuuslogiikalla monessa tapauksessa. Korkeamman jännitteen moottoreita kytketään pääosin taajuusmuuttajan kautta. Siitä sitten automaatiopuolelle kouluun ja hommiin, jos asia kiinnostaa. Voit toki kutsua ammattimiehen selitystä höpinäksi, ja jättää sen omaan arvoonsa, jos elät eri todellisuudessa kuin minä. Itse tyytyisin kysymään selvennystä epäselviin kohtiin, tai korjaamaan ne itse, jos asiantuntemus riittää. Muussa tapauksessa kannattaa olla kommentoimatta mitään. Luulo ei ole tiedon väärti.
@pentsu
Tiedän mikropiireistä kyllä jonkun verran ihan elektroniikan harrastepohjalta, mutta en missään välissä ole väittänyt, että ne toimisivat 24 VDC jännitteellä.
Jos joku muu osaa selventää esim. tuota emolevyn virransyötön vaihe-termiä, olisin kiitollinen. Lieneekö vain markkinoinnin epätarkka termi.
@36
"Mielestäni tunnen sähkötekniikkaa suhteellisen hyvin, koulutukseltani olen koneenasentaja." koneenasentaja?
ja...
"Siitä sitten automaatiopuolelle kouluun ja hommiin, jos asia kiinnostaa."
Elektroniikka on tullut pieni ikäni (45v) harrastettua ja kaikenlaisia laitteita radiosta mikroaaltouuniin, taajusmuuntajaan ja tietokoneseen korjailtua, elektroniikkakojeistoasentajan koulutus käytyä ja alalla työskenneltyä ihan riittävästi, ja nykyisen työni osana monenlaista automaatiota asennettua ja korjailtua ja kytkentäkaavioita piirrettyä, eli eipä tässä koulun penkit enää kiinnosta.
Eikä minua kiinnosta myöskään kysyä selvennystä epäselviin kohtiin kirjoituksissasi, koska kirjoituksistasi voisi päätellä että työpaikkasi on mitä ilmeisimmin Bonk Business Oy
(p.s "venttiilien kelat", kuten myös releiden kelat, eivät yleensä ole riippuvaisia siitä onko käyttöjännite dc vai ac)
vetäydyn aiheesta, jatkakaa jos huvittaa
En sitten alkuunkaan ymmärrä tällä saitilla tapahtuvia henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Alun perin yritin avata alkuperäiseen uutiseen johtaneita syitä, johtuen siitä, että moni maallikko tuntuu ajattelevan sähköstä vaikka mitä pöhköä.
Sitten tapahtuukin jotain mielenkiintoista, tartutaan lillukan varsiin ja ikään kuin kyseenalaistetaan koko teksti jonkun epätarkkuuden tai henkilökohtaisen havainnon takia. Minun työpaikkani ei muuten kuulu kenellekään. Silläkään ei ole väliä, mitä koulutusta, lupia tai työkokemusta minulla on, faktana kertomani voi tarkastaa kirjoista ja kansista halutessaan.
Väärää tietoa en varmasti ole tässä ketjussa antanut kenellekään, enkä muissakaan ketjuissa. Asiat voi aina tarkastaa sieltä fysiikan ja sähkötekniikan kirjoista ja standardeista, jos kiinnostaa. Asiallinen suhtautuminen toisten kirjoituksiin antaa paremman kuvan myös kirjoittajasta. Totean saman minkä aiemminkin: asiasta paremmin tietävä voi toki korjata väärin selitetyn asian, jos asiantuntemus riittää. Jos kommentti jää epäselväksi, sitä voi pyytää tarkentamaan.
Asia täällä saitilla nyt vain on niin, ettei kovinkaan moni ymmärrä sähköstä paljoakaan. Siksi pyrin tekemään yksinkertaistuksen, jossa ei juurikaan ole väliä, millä termeillä tai analogioilla asian selvittää. Toki tämä voi puhtaasti sähköpuolen kaveria ärsyttää, kun termit eivät mene kuten oppikirjassa. Ruuvimeisselinkin tulisi olla kolmen millimetrin talttapää eikä ruuvimeisseli, kun oikein pilkkua lähdetään viilaamaan. Vai ruuvitaltta?
Toivon, että henkilökohtainen hyökkääminen jää jatkossa tekemättä. Ylläpito on siitä monesti hyvinkin kiinnostunut.
Ps. "venttiilien kelat" on oikein, solenoidi ei ole suomea. Ja ne kelat, joita kytken, ovat 24 VDC:lle spesifioituja.
Pss. minun puolestani tämä ketju on nyt loppu, koska täällä puhutaan kaikesta muusta, paitsi aiheesta.