Applelle iWatch tarkoittaa näytönpaikkaa, millä se voi osoittaa vanhan Jobsin aikakauden touchin, eli kyvyn muuttaa kokonaisia tuotekategorioita, olevan tallella.
New York Timesille puhuneen Applen designjohtaja Jonathan Iven mukaan yhtiön kello tulemaan siinä määrin iso julkistus, että sveitsiläisille on luvassa ongelmia (NY Timesin mukaan Ive käytti paljon voimakkaampaa termiä kuin "ongelma"). Rohkeaa puhetta maailman johtavien kellojen valmistusmaasta. Kesän alussa Applen verkkopalvelupäällikkö Eddy Cue kehui tämän syksyn malliston olevan yhtiön parhain 25 vuoteen.
Ive vaikuttaisi olevan varma siitä, että Apple pystyy jatkamaan läpimurtojen sarjaa, johon ovat kuuluneet tällä vuosituhannella jo iPod, iPhone ja iPad. Mikäli näin käy, on mielenkiintoista nähdä miten tämä vaikuttaa Android-kellojen kehitykseen ja tuleeko älykelloista älypuhelimen tai tablettien veroinen massatuote.
Kommentit (105)
Wov! Jotain tollasta kun tuliskin :) !
Elämme 'kiihottavaa' aikaa... ;)
Höpö höpö. Kellon funktio ajannäyttäjänä on loppunut jo aikaa (hehe) sitten. Se on nykyään pelkkä status-symboli, oikeastaan rannekoru. Apple ei pysty tarjoamaan mitään mikä korvaisin nämä luksuskellot.
Missäkohtaan jutussa mainittiin luksuskellot ?
Jutusta tulee mieleen että pyrkii samaan kun aikanaan iPodilla jenkeissä, siis jotain sellaista että se jyrää "muut kellot" markkinoilta. ja ehkä jotain sellaista ostamisen ja näyttämisen halua mitä iPhone sai aikanaan siellä. Kehittyvissämaissa myydään se toinenkin munuainen että saadaa i-tuote käteen, olisi yllättävää jos ihan halppiskamaa olisivat.
Uutisessa uhottiin parasta 25 vuoteen, tarkoittaako sitten että 25 vuotta sitten oli paremaa ?
Tuo tulee olemaan niin kallis, että sillä saa kyllä oikeasti hienon kellon. Se on jokaisen oma asia, minkä hintaista kelloa pitää "luksuskellona". 200 - 300 euroa kun laittaa kelloon niin kyllä sillä rupeaa saamaan jo hienon kellon. Halvemmallakin kun ulkomailta tilaa.
Applella on toki hyvä mahdollisuus saada suuri siivu älykelloista. Siihen nyt ei kovin kummoista tuotetta edes tarvita kun laitteet ovat niin alkutekijöissää. Sitä en kuitenkaan usko, että apple pystyisi perinteisten rannekellojen asemaa horjuttamaan.
Itse ostin muutama viikko sitten itselleni "luksus rannekellon". Mikään älykello sitä tai minulle tulevia uusia rannekelloja ei voi syrjäyttää. Sitä tosin en pidä mahdottomuutena, että joskus ostaisin urheilua varten jonkinlaisen "rannetietokoneen".
Sitä en tiedä miten apple on saanut ratkaistua noiden älykellojen suurimman ongelma eli akunkeston. Ei ihmiset kaipaa lisää ladattavia asioita kotiin.
Siinä kohtaa kun mainittiin Sveitsi. Satojen tai tuhansien eurojen laittaminen kiinni jokseenkin tarpeettomaan laitteeseen ei ole oikein järjellä selitettävissä, se on siis luksusta.
Ja siinä ei ole mitään väärää. On ihan sallittua pitää ja maksaa kauniista, turhistakin laitteista, olla kiinnostunut ajannäyttimen mekaniikasta tai arvostaa käsityön laatua. Kun vastaavan *funktionaalisuuden* tai jopa tarkemman saa muutamalla eurolla ja ajannäyttötoiminto löytyy liki jokaisesta elektronisesta laitteesta ei kyseessä ole juuri muu kuin luksus.
Ei, mutta Eduardo on ollut firmassa duunissa vasta noin 25 vuotta.
Olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Applella on samantyyppinen sauma kuin mitä mp3-soittimien, älypuhelimien ja tablettien kanssa. Mutta Onnistumiseen tarvitaan oikeasti erilainen ja loppuun asti mietitty tuote, jota kilpailijoilta ei ole vielä nähty.
Aina Applekaan ei voi onnistua ja tähtäimessä todennäköisesti on pääasiassa älykellomarkkina, ei oikeat kellot.
Juurikin näin. Jos Applen ratkaisu on toinen laturi ja 2pv valmiusaika on kellon tehtävä jotain aivan maagista, jotta tuon voisi hyväksyä.
Väläyteltyjä ratkaisuja on sähkön generoiminen liikkeestä (tai valosta), jonka en usko riittävän Applen "kellolle", toinen voisi olla langaton lataus systeemillä, jolla voisi ladata useampaa laitetta samanaikaisesti. Esimerkiksi myös uuden iPhonen, mutta en usko että aika on ihan kypsä vielä sillekään.
Olen ollut koko älykellobuumin ajan sitä mieltä, että älykello ei horjuta millään tavalla >1000e maksavien kellojen markkinaa. Mutta tuossa kun tätä kohinaa nyt seurannut ja lueskellut, yksi erinomaisen hyvä argumentti on noussut pintaan, mikä ihan oikeastikin saattaa olla ongelmallinen kalliimpien kellojen valmistajille:
Jos älykelloista tulee yhtä "välttämättömiä" arkielämässä kuin kännykät ovat nyt, ongelmaksi tulee se, että kahta kelloa ei kukaan voi pitää yhtäaikaa kädessään (näyttämättä huonolta sketsihahmolta). Toki luksuskellot voivat sitten muuttua vain juhlatilanteissa ja tärkeissä tapaamisissa käytettäviksi tuotteiksi.
Kalliit kellothan ovat koruja, monissa maissa/kulttuureissa jopa ainoita täysin hyväksyttyjä miesten koruja. Niiden funktionaalisuudella ja toiminnoilla ei ole mitään tekemistä niiden hinnan tai järkevyyden kanssa.
En satoja euroja maksaava kelloa pitänyt luksuksena, mutta jos se sitä on, niin sille tontille varmaan Apple onnistuessaan voi koskettaa aika rankasti.
Ja noita uutisen firmoja ei pelasta jos Sveitsiläiset itse ostaa kelloja vanhaan malliin, vaan se jos niiden isot markkinat pistää kellorahoja Applelle.
Joidenkin väitteiden mukaan matkapuhelimet iskivät jo vuosia sitten kello businekseen, toki rannekkelloja alkoi myöhemmin palautuun ranteisiin.
Kuten sanoit se perinteinen rannekkello ei ole ollut enään aikoihin tarpeellinne, joten se antaa paikkansa ranteesta jos tilalle jotain mitä kuluttaja haluaa enemmän.
Ajattelin uutisen pelottelun viittaavan juuri siihen mitä iPod teki monilla markkinoilla, otti paikan äänilähteenä, ja ison siivun sen sisältö jakelusta. Kelpas jopa osalle ns High-end audio harrastajia, mutta ei ne silti luopunut niiden tuhansia euroja maksavien CD soittimien tai vielä kalliimpi vinyylisoittimen ostoa.
Kello juttu on silti haasteellinen, mutta jos joku osteleen 200€-muutaman tonnin kelloja muodin mukaan, jos iKello onnistuu, niin kyllä se iskee Alppimaan firmojen liikevaihtoon.
Vaikka se ei olisi hitti, niin jos edes osa ns Apple faneista ostaa, niin johan sekin kolahtaa.
Ei ole ongelma tehdä älykelloa jonka akku/paristo kestää pitkään. Se on niiden älykkellojen ongelma joissa iso virrankulutus.
Näyttö (jos on) niin pitää olla vähävirtainen, se valinta kysymys. Tietoliikenne yhteys samoin, sekin nykyään hanskattavissa.
Jatkuva prosenssointi ja anturointi vie virtaa, eli ne pitää jättää vähäiseksi ja käytettävä pihejä ratkaisuja järkevästi.
Siihen sitten mukava lataus ja systeemi että myös muistaa ladata.
Jos sinne laitetaan jokin GPS navigaattori 24bit OLED värinäytöllä ja WWAN yhteydellä , niin sitten saa kyllä keksi miten akut sijoittaa ja lataa. Huhujen perusteella iPhonessa ei ilmeisesti ole kellon laturi.
Ihan mielenkiinnosta, millaisena näet tämän "ns. Apple-fanit" -joukon? Kaikki Applen tuotteita ostavat? Joku sen osajoukko, mikä?
Swiss ei ole synonyymi luxuskellolle. Se siitä.
Jos välttämättömyys tekisi kellosta jotenkin paremman, niin Casion Ana-Digit olisi sivuuttaneet Rolexeista lähtien kellot.
iWatch saattanee menestyä omassa asiakaskunnassaan, mutta ei se silti tule lyömään sitä markkina-aluetta, jossa mekaaniset kellot pyörii.
Eikä 200-300 euron kellot ole vielä edes hienoja, paitsi tavalliselle tallaajalle, joka ei pläkkipeltiä erota viimeistellystä lopputuloksesta.
Ennenkuin sanon mitään, niin voisitko perustella?
Perustelen sillä, että €1'000 maksavassa luksuskellossa sen toimintoihin sisältyvät:
-minuuttiviisari
-sekuntiviisari
-tuntiviisari
-rannehihna
Vastaavasti €35'000 maksavassa luksuskellossa toimintoihin sisältyvät:
-minuuttiviisari
-sekuntiviisari
-tuntiviisari
-rannehihna
Joten voinen väittää, että perinteinen teknologiassa käytetty "more price, more/better features"-analogia ei oikein toimi tuotteissa, joiden funktio on täysin eri (=koru) ja jossa hinnanmuodostus syntyy täysin eri asioista.
Tonnin eikä kahden kello ole vielä luksuskello. 35 000 euron kello on jo toista.
On kuitenkin syytä muistaa, että 35 000 euron kello sisältää jo kalliita materiaaleja. Kultaa aika isolla todennäköisydeellä. Enkä puhu enää dupleesta, vaan umpikullasta. Mekaanisista kelloissa on myös viimeistely aina kovempaa mitä kalliimpi kello, joka lisää valtavasti töitä. Se myös kellomaailmasta tuo väistämättä käyntitarkkuutta ja kestävyyttä lisää. Viittaa tällä, että ensimmäiset kuussa käyneet työkaluina olevat kellot olivat nimen omaan mekaanisia Omegoja.
Olisi aika epätodennäköistä, että noin 300 euron iWatch käy vielä 100 vuoden päästä, mutta 30 000 euron kello käy.
Toki näin, mutta väitän, että tuo on ostoargumenteista ehkä vähiten käytetty, ikinä :-) Ja tiedän, tonnin kello ei ole kellopiireissä luksuskello, mutta toisaalta väitän myös, että tavantallaajalle jo 300-500 euron kello on sitä.
Mutta yymärsit kuitenkin pointin, sillähän ei ole ominaisuuksien kannalta mitään merkitystä, vaikka kellon sisäpuoli olisi tungettu täyteen unobtaniumia ja sen vuoksi hintaa on se €35'000 :-)
Sinä et ymmärtänyt. Hintaan sisältyy pitkä takuu siitä, että se kello tulee kuntoon. Sata vuottakin on aika liioitellun niukasti sanottu aikaväli miten pitkään kunnon kello käy. Siihen hinta perustuu. Siis se sinunkin "tonnin luxuskellokin". Ja se käy vaikka kuussa. iWatch tuskin niin kovia olosuhteita kestäisi. Sinä väität, ettei monikaan asiaa näin mieti, mutta aika moni kuitenkin näin miettii, ainakin kun ikää karttuu.
Okei, hyväksyn tuon yhtenä ostoargumenttina. Tutut ja puolitutut, joiden tiedän omistavan "entrylevel luxury" -kelloja eli jotain haarukasta €1'000 - €3'000, ovat järkiään ostaneet ne samalla logiikalla kuin ostetaan kalliimmat korut. Tuotteen ulkonäkö ja oman perspektiivin mukainen brändivalinta. That's it.
Mutta kyllä, myönnän että varmasti myös joku ostaa tuotteen sen "ikuisuusarvon" vuoksi. Ja laskettakoon se siis "featureksi", joka kasvaa hinnan myötä.
Niin noh, yleensä ihmisillä on itsensä kaltaiset kaveritkin, että sen puoleen en nyt odotakaan, että sinun kaveriporukka lähtisi ostelemaan mitään järkiperustein, jollet tee sitä itsekkään. Että sen puoleen on tietysti minulle yhdentekevää hyväksytkö vaiko et minun perusteluja. Minä sentään alan ammattilaisena tunnen kellojen omistajia laidasta laitaan, kuin myös itse kellojakin ja niiden tekniikat ja korjaukset.
Että sen puoleen tuollainen "ylhäältä ladottu hyväksyntä" nyt ei nosta argumenttiasi yhtään.
Väität siis vakavissasi, että valtaosa ihmisistä, jotka ostavat yli kymppitonnin kellon, ostavat ne juurikin sen takia, että ne kestävät kauemmin ja pysyvät ajassa paremmin kuin esim. 200 euron kellot?
Ihan yhtä hyvin voinen kysyä sinulta alaa yhtään tuntemattomalta, että väitätkö muuta?
En osaa sanoa ostaako vaiko ei, mutta ihan varmasti osa ostaa. Mutta alunalkaen sinä väitit taas ihan muuta. Väitit, ettei arvon nousu tuo mitään lisäarvoa kelloon. Sehän ei pidä paikkaansa. Vaikka ihminen ei hittojakaan anna arvoa sille, että kello ei heitä sekunttiakaan kuukaudessa, tai sille, että osat on käsin tehty, tai ainakin viimeistelty useilla työtunneilla, niin ne silti tulee mukana laadukkaassa kellossa. Halusi tai ei. Sekin ominaisuus tulee mukana, että kunnon mekaaninen kello käy sen sata vuotta, tai ainakin se on korjattavissa sadan vuoden päästä.
Aikanaan kvartsikellot pisti vipinää mekaanisten kellojen valmistajille, kunnes muutamat vuosikymmenet toi esille ikävän tosiasian: niitä ei pysty korjaamaan, ellei jostain romukelloista osia löydy, eikä ne yleensä muoviosien takia kestä ylipäätään vuosikymmeniä.
Mutta varmasti iWatch kerää oman käyttäjäkuntansa. En sitä kiistä.
Käsin tekeminen ei ole itseisarvo tai edes lisäarvo tuotteeseen itseensä. Hintaa nostava tekijä, tietysti, mutta ei lisäarvo. Korjattavuus ja hinnan säilyminen sinänsä ovat lisäominaisuuksia, allekirjoitan. Mutta intän vielä siitä, että hinnan noustessa tuplaksi -- esim. €10'000 -> €20'000, ei mitattavaa lisäarvoa enää synny, vaan hinnanmuodostus tuon pisteen ylittäessä noudattaa korujen hinnanmuodostuksen logiikkaa.
Pointtinani edelleen se, että tiettyyn hintasegmenttiin asettuvat kellot ovat pohjimmiltaan koruja, joissa puhtaasti ominaisuuksia katsoen -- ja tässä tapauksessa siis tarkoittamani ominaisuudet ovat käyttöominaisuuksia, eli kellon tapauksessa ajannäyttäminen -- ei ole "järkeä", vaan esim. verkon kautta NTP-palvelimelta ajan synkronoiva älykello hakkaa ihan puhtaasti kello-ominaisuudenkin kannalta (="paljonko kello on nyt") 100x kalliimman luksuskellon.
Joten älykellot eivät mitenkään kilpaile luksuskellojen markkinasta, koska ne ovat täysin eri segmentissä -- älykelloja tullaan ostamaan käyttöominaisuuksien takia (="mitä tämä pystyy tekemään"), henkilöauton hintaisia kelloja ostetaan IMHO mielikuvien, osittain sijoituksena ja osittain brändin takia, ei käyttöominaisuuksien vuoksi.
Se, mistä koko keskustelu alkoi, olikin se, että entäpä jos älykelloista tulee niin merkittävä osa elämäämme (kuten kävi kännyköille), että myös kelloharrastajat alkavat käyttää niitä niiden käyttöominaisuuksien vuoksi -- kahden kellon yhtäaikaa käyttäminen tuskin on järkevää. Jossa tapauksessa hienot, mekaaniset kellot siirtyvät yhä enemmän ainoastaan erikoistilanteissa käytettäviksi koruiksi.
Muuhun kommentoimatta, kun et selvästikään oikein käsitä mitä sellainen "todellinen" työ merkitsee, etkä voikkaan. Ei ole edellytyksiä, mutta...
Jos lainaamasi juttu pitäisi paikkaansa, niin kellot olisivat monistakin eri syistä jo kadonneet markkinoilta, vaan eivät ole. Ei edes kvartsikellot ole sivuuttanut mekaanisia. Väitän, että nimen omaan nuo parin kympin kellot nykynuorille ovat niitä koristeita, joita vaihdellaan.
Edelleenkin on ammatteja ja olosuhteita joissa mekaaninen rannekello on se ehdottomasti paras ajannäyttäjä. Myöskin tuo yleistys että kaikki Sveitsistä tuleva on kallista on aika kaukaa haettu. Esimerkiksi Swatchin halvimmat mallit ovat jopa Suomen hinnoilla alle 100e ja nämä alle 1000e kellot taitavat kattaa suurimman osan Sveitsin kelloteollisuuden tuotteista.
Näinhän tuo on. Mutta on hyvin hankalaa tätä iskostaa ihmisen päähän, jolla ei ole hajuakaan mistä puhuu ja takana hörisee "kaveriporukka", josta mielipiteilleen otetaan tuulta.
iWatch ei käy sadanvuoden päästä, mutta vaikka sen ostaisi joka toinenvuosi niin iWatch olisi ilmainen 30 000 kelloon verrattuna.
Missäpäin mailmaa muutaman satkun tai tonnin kello on luksukello ?
Mitä luksusta on massatuotteissa ? tuota kamaa on ihan peruskelloliikkeessä.
Voi se hieno olla jollekkin teollisuus maan vähäosaiselle, ja leikkisästi siitä kateelliset kaverit vinoilla luksuskelloksi.
Uskon että noinkin sitä voi perustella itselleen ja muille. perustelun yhtä hyvä kuin rautakanki aidanseipäänä.
Hyviä perusteluita on, jos omistat kalliinauton, hienon talon jne. niin esim tapaamisessa sitä ei kukaan tiedä, ellet niistä ala paasaamaan. Mutta arvokellon näkee ranteessa kaikki. (ja ei edes tarvi sitä autoa, taloa ...)
Sama keskiluokkaisemmassa on Applen onnistunut tuotemerkillään ja uskon että uutisen ajatus perustuu juuri siihen että Apple uskoo ottavan ranteesta sen kellon paikan. siinä sinun luxus kello luokassa. koska Apple kello luukutetaan jokapaikassa niin sen tuntee kohta Lidilin kassa ja siinä jonossa kaikki.
Toinen arvokoroujen suosion syy on että ne on helposti mukana kuljetettavia ja helposti veihdettavia ja arvonsa säilyttäviä, vaikka eivät niinkään tuottavia. Tässä Applellä ei mitään jako, tuote happanee muutamassa vuodessa.
Tulivat takaisin, asusteena/koruna. seuraavaksi kellovalmistajat saavat keksi kellolle uuden paikan, jos sen ottaa uusitekniikka.
Jotain tilastolähdettä?
Aikoinaan ihmisillä ole rannekello ajassa, jos oli ehjä. Nykyään ei välttämättä, jos ei automaattisesti hoida hommaa.
Samaa mieltä siinä, mitä ajat takaa.
Mutta käsityö voi olla ostajalla isojuttu ja se voi olla siitä valmismaksamaan, vaikka se ei insinöörimäisesti ajatellen olisikaan parempi.
On joitain tuotteita joissa yksilöllisesti käsintehden saa selaista mitä koneellisesti massatuotettu ei tarjoa.
Joo, mutta nykyajan iWatcia ei osteta edes vuoden päästä siitä kun osti sen ensimmäisen. Monia kelloja ostellaan ja valmistellaan vielä kymmenien vuosien jälkeenkin, kuten tuota Omegan "kuu-kelloa".
Mekaaniset kellot eivät itse asiassa koskaan kadonneet. Valmistajat lähtivät panostamaan kvartsikelloihin, mutta kysyntä väänsi väkisin tunnetut merkit valmistamaan mekaanisia uudestaan ja herättämään myös niiden huollon henkiin.
Eli valmistajatkin olisivat luopuneet mekaanisista, mutta kysyntä ei.
Sen kuin lähdet tilastoja etsimään. Minä kuitenkin huoltoja tehneenä jotain osviittaa osaan tähän sanoa. Kvartsikellot ovat vain tuoneet kellot kaikille, mutta ne eivät ole kokonaan sivuuttanut sitä ryhmää, joka olisi ostanut aikanaan hinnakkaan mekaanisen kellon. Kaikilla kun ei ollut vielä 40-60 luvullakaan varaa ostaa itselleen rannekelloa, tai ainakin se oli niin hinnakas, ettei jokainen sellaista halunnut ranteeseensa hankkinut. Maailma oli hieman toisenlainen siihen aikaan.
Millaisia vuosittaisi rannekellotuotantomääriä Sveitsiläisillä firmoilla on ?
Mielessä keikkuu jotain yksitäisiä lukuja, mutta ei kovin isoja tätä tilannetta ajatellen.
En osaa sanoa lukuja, mutta niin paljon, ettei riitä koko maailman kellosepät täyttämään työpaikkojen määriä. Haku tuonne on päällä kokoajan.
Toisaalta Sveitsihän ei ole ainut maa joka tekee kelloja. Ei edes ainut, joka tekee luxuskelloja, saati ihan tavanomaisia tonnin parin kelloja. Japani on yksi merkittävä tekijä myös hyvien kellojen tekijänä, joka on myös tehnyt ihan isojakin juttuja juuri kvartsikellotuotannossakin. Seikon takaa löytyy kinetikit, jotka ovat kvartseja, mutta saavat liikkeestä energiansa ja nyt myöhemmin nämä hybridit, jotka puoliksi kvartseja, puoliksi mekaanisia.
Mitä ajat takaa?
Applen kello ei ole vileä julkaistu.
No ajattelin että johonkin tilastoon väitteesi perustit.
Jos lähteesi olli että sinulle tulee huoltoon mekaanisia kelloja enemmän kuin kvartsikelloja? siitä päättelit sitten kokonaismarkkinoiden tilaa ?
En hae myöskään minkään patterivaihto pisteen mututuntumaa.
Jaa mitä ajan takaa? No mitä itse, kun puhut myös iWatchista?
Noh, kai ne huollot nyt jotain kertoo, mutta jollei, niin senkus teet matkan Sveitsiin ja ihmettelet kellotehtaiden määrää. Kai niistä nyt pari kelloa vuodessa valmistuu? Voithan tietysti kysellä Perkolta, Swatch groupilta, Kultakeskukselta jne. miten paljon he kelloja myyvät maahantuojina. Voi olla, ettei ne määriään kerro.
Lukuja kaipailin siksi että voisi vähän paremmin arvioida uutisen väitettä. ja omat hatarat luvut on niin pieniä että, näen erilaiset "äly"rannekkeet merkittävän uhkana rannekkello firmoille. jos ne lähtee vetämään.
Tämä hyvä pointti. Ei se mahdollinen iKellon menestys syö pelkästään sveitsiläisiä.
Ja musitettava että markkinoilla on muitakin ranteeseen pyrkijöitä ja sillä jo olevia.
Tässä kaikessa kannattaa edelleen palata maan tasalle ja lukea historiaa. Kvartsikellot ja kaikenlaiset monitoimikvartsikellot piti aikanaan syödä mekaaniset kellot, vaan niin ei käynyt. En nyt oikein näe miksi iWatch ym. sitä tekisi myöskään? Oma kohderyhmä varmaan löytyy ja se voisi hyvinkin olla se kansanryhmä, joka nyt ei kelloa käytä tällä hetkellä. Nehän yleensä on se ryhmä, joka ei niitä käytä "yksinkertaisuuden" takia. Myös erilaiset sykemittarit saattavat olla liipaisimella, jos noihin tulee vastaavia ominaisuuksia. Eihän nekään kaataneet perinteisiä kelloja.
Kommentoin tuota sinun heittoasi. (hinta perustelua)
Eli vaikka sen kuvitteellisen iWatchin ostaisi joka toinen vuosi olisi se, "ilmainen" vs 30 000 euron kello joka kestää satavuotta.
Patakattilaa soimaan.
Kuten jo yllä, mainitsin, niin edes vuoden päästä jotain iWatchia ei edes saisi kaupasta. Että ostaa siinä sitten uusi vanhan tilalle joka toinen vuosi. :D
Mutta joo. Alkaa taas näyttämään tämä keskustelu juu-ei-vaarinhousuilta, missä asiasta mitään tietämätön vänkää väkisin paskaa tyyliin "mitä meinaat sillä, että kommentoit minun kommenttejani kellosta jota ei itse asiassa ollutkaan".
No niin, kumpikin myöntänette, että järkisyyt on vain yksi tapa perustella ostoksia ja johtaa, niin kuin toitte julki Casion kelloihin. Tunne, brändi, ympäristä, sosiaaliluokka, johon kuuluu tai haluaisi kuulua, jne... on sittenkin paljon vaikuttavampi syy hankkia kello tai älykello. Ja voi muuten olla, ett jopa diabetes on yksi syy Applen tulevan älykellon valintaperuste...
Eli eiköhän teidän olisi syytä lopettaa. Ei kelloseppäkään tai -kauppias kaikkia ihmisten mielensyövereitä tuntene... Tai jos tunnet, niin vaihda alas ;)
En minä olekaan väittänyt, etteikö jonkun tavaran hankintasyyksi voisi lukeutua muukin, kuin järjelliset. Väitänkin, että kellolla voi olla järkiperusteinen ostosyy. Jopa niille 30 000 euron kelloilekin.
Sen sijaan vastapuoli katsoo, ettei kellon hankinnassa tyyliin koskaan ole mitään järkiperustetta näissä tonnin ja yli maksavista kelloissa. Se ei pidä paikkaansa.
Casion kelloissa taas aikanaan oli ja on yhä vaikea löytää mitään järjellistä perustelua. Ne maksoi kuitenkin aikanaan aika paljon siihen nähden miten kestäviä nuo ovat tai miten pitkään niihin osia sai, tai miten pitkään ne ylipäätään saa korjattua. Toki hyvin pidettynä yhä iso osa niistä pelaa, mutta osia niihin ei saa uutena, eikä isoa osaa osista pysty oikein tekemäänkään, kuten elektroniikkaosia.
Riippuu ihan miten haluaa luksuksensa määritellä. Jos oletetaan, että kellon tarkoitus on näyttää aikaa, on tonnin tai kahden kello huonompi valinta kuin muutaman kympin kvartsikello, tai muutaman kympin puhelin, joka vielä päivittää ajankin automaattisesti.
Mutta se ei tietenkään ole pääasia tuon hintaisissa kelloissa, vaan kuten aiemmin jo joku kirjoitti, ne ovat ensisijaisesti koruja, statussymboleita ja keräilyesineitä.
Tekevätkö kalliit materiaalit, esim. kulta, kellosta tarkemman? Ei, vaan se on koru, eli luksusta.
Tottakai työ maksaa, mutta tarkkuus ei parane samassa suhteessa, toki ulkonäkö ja vastaavat arvot toki paranevat.
Normikuluttaja ei käy kuussa, ainakin täällä maan pinnalla kvartsikellot, noin 90% nykykelloista, ovat tarkempia. Viittaan mielelläni myös siihen, että kuussa käytin ennen kvartsikellon yleistymistä, joten kellotyyppi ei ole yllätys.
Ensimmäinen osa totta, mekaanisille kelloille tosin suositellaan varsin lyhyitä määräaikaishuoltovälejä. Niiden kanssa voi hyvinkin toimia 100 vuoden päästä, ilman tuskinpa.
No ei kai kukaan niin kirjoittanut? Kellon hankinnassa voi olla ihan järkiperuste maksoi se mitä tahansa, mutta se peruste ei liity tarpeeseen tietää kellonaika, vaan haluun koristautua (tai harrastaa kelloja muuten).
Luvut kertoisi nyt enemmän, historiasta voi kaivaa kaikenlaista, siellä paljon esimerkkejä kuink joku uusi on syrjäyttänyt vanha, kaiva vaikka filmikameran menestys digi ja kamerapuhelin kisassa.
Jos esim Swatchin muovi kello on hyvinä vuosina myynyt 10-20 miljoonaa kappaletta. (mutu), niin en pitäisi sitä ihmeenä jos Apple myisi samoja määriä rannekketta. Uutisen huikeväite viittaa ennemminkin paljon isompiin tavoitteisiin.
Jotain yksittäisen kello valmistajien lukuja olen joskus kuullut, niin niistä perustan uskon että iRanne härpättimien ei tarvitse saada länsimaissa mitään puhlimen kaltaista myyntiä, riittää ihan iPod menestys, niin alkaa jo tiettyjen kellovalmistajien tuloksissa näkyyn.
Historiaa voit kaivaa kamerapuolelta, pokkarit kameroissa marginaaleja, ja kellovalmistajat ei ehkä voi laskea heti järkkäri ilmiön varaan.
Se huhujen mukaan tulee myyntiinkin vasta ensivuonna :-)
Jos se floppaa täydellisesti niin en usko että ihan noin nopealla tahdilla hautaavat. sitten kun ostetun tuki loppuu, niin ostaa sitten jonkun muu 300 euron kellon.
Lukuja kaipailin siksi että voisi vähän paremmin arvioida uutisen väitettä. ja omat hatarat luvut on niin pieniä, että näen erilaiset "äly"rannekkeet merkittävän uhkana rannekkello firmoille. jos ne lähtee vetämään.
Se ei tarkoita että kaikki muu rannekello busines loppuu, tänäpäivänä valmistetaan ja myydään CD soittimia, digipokkareita, jopa, filmikameroita ja vinyylisoittimia, C-kasettisoitimia. Hevosille rattaita ja niillä kyytejä jne. Osa nousee aina välillä pinnalle, sellaista se muodin mukana meneminen on.
Tässä hiukka järkisyitä väittelijöille:
http://www.puhelinvertailu.com/uutiset/...myos_iwatchilla
Ei todellinen luxus siitä muuksi muutu, jos joku katsoo tonnin kellon luxukseksi. Jollekkin päivittäinen lämmin ruokakin on luxusta.
Kellon automaattinen päivitys taas vain osoittaa huonoa kelloa. Se ei pysty mahdollisesti pitämään oikeaa aikaa itsenäisesti kovinkaan kauaa.
Itse asiassa tekee. Lämmönvaihtelut ja magneettisuudet käyttäytyvät eri materiaaleilla erilailla. Onko niistä etuja perustallaajalle? Ehkä ei, mutta silti hinta on perusteltu sille, joka haluaa ne ominaisuudet.
Itse asiassa aika pitkälle paranee. On ihan toinen juttu tehdä monimutkaisia mekaanisia kelloja halvalla tai kalliilla, missä viimeistelyn lisäksi kiinnitetään erityisesti käynnin tarkkuuteen huomiota. Muitakin asioita voi tulla eteen.
Ei käy kuussa, mutta itse asiassa kuu-kelloa ei alunperin ole suunniteltukkaan kuussa käytettäväksi, mutta se osoittautui painottomassa tilassa käyväksi, kun avaruusreissut myöhemmässä vaiheessa tuli eteen.
Nasa muuten yhä tuon Speadmasterin hyväksyy astronauttien kelloiksi ja tasan samaa kaliberia tehdään yhä, kuin 60-luvullakin.
Suosituksia on, mutta kyllä mekaaniset kellot helposti vuosi kymmeniä käy huoltamattakin, mutta se ei ollut ihan se pointti. Pointti oli se, ettei kvartsikelloilla tai elektronisilla kelloilla ylipäätään ole edellytyksiä toimia sataa vuotta. Huolsi niitä taikka ei. Paitsi tietty niin, että käyttää mahdollisimman vähän.
Toisinpäin ajatus:
iWatchin ja kumppaneiden tunku markkinoille voi hyvinkin herätellä myös perinteisten kellojen myyntiä. Ihan tavalliset rannekellot ovat ottaneet varmasti eniten siipeensä kännyköiden ylivallasta -- "kello on puhelimessa", kuten luvutkin vihjaavat. Nyt kun ranteessapidettävät härvelit yleistyvät, ihmiset ehkä kiinnittävät niihin taas uudellatapaa huomiota ja juurikin "vastaiskuna älylaitteille" saattaa myös kalliimpien (jälleen, pitäisin Pertti Perustallaajaa, jolla asuntolaina, pari lasta, mediaanibruttotulona 2500-3000e kulmakivenä termille "kalliimpi"...) rannekellojen myynti nousta.
Koristautuminen ei kai ole järkiperuste? Tai minä en sitä niin katso.
Kamerat kaikessa muodossaan nyt ei ole ihan verrannollisia. Ne ovat kaikki enempi tai vähempi hupijuttuja. Ajan mittaaminen tarkasti on jo lähtökohtaisesti aika tärkeää. Vertauksena vaikka se, että 99,99 prosentilla kuvista ei ole mitään muuta merkitystä, kunhan nyt hahmottaa mistä on kyse, kaikki muu terävyys ym. on vain lisäbonusta. Sen sijaan ajan kanssa on kivempi tulla minuutilleen paikalleen, eikä noin niin kuin sovitusta ajasta noin tunnin tarkkuudella.
Tieteellinen puoli on sitten oma lukunsa.
Halvoilla kvartsikelloilla on oma paikkansa ja kalliilla omat.
En ihan tätä meinannut, vaan sitä, että sitä samaa kelloa minkä ostat nyt vaikka vuoden päästä, ei saa ylipäätään kahden vuoden päästä. Osia saattaa saada jonkun vuoden, jonka jälkeen ostamasi kello on viraton, jos se on mennyt rikki.
En osannut kertoa lukuja, mutta kerroin tahot, jotka kertonee luvut.
Totta,
Olenko väärässä jos sanon että Sveitsissä tehdään sellaiset 30 miljoonaa kelloa vuodessa ?
Koska siellä keskihinta iso, ja yhtiöiden liikevaihdossa kellot näyttää isoaosaa, niin ehkä Apple katsoo että sen tuotteet iskee juuri sen maan yhtiöihin. (en tarkoita yksinomaan luksuskelloja >=xxxx€ tekeviä/tienaavia)
Isot (kpl määrissä) kellotehtaat sitten kaukoidässä.
Niin, miksi ostaisin samanlaisen ?
Kuka haluaa vanhan lehden kun uuttakin tarjolla.
Tavaroihin rakastuneet oma lukunsa, sitten alkaa jo tulla tressiä .
Miks pitäis järkiperustein hankittu Casio korjata, kun uuden saa halvemmalla ...siis ihan järkisyin...?
Mutt tässä sulle yksi syy hankkia esim Applen älykello, sen diabetes-järkisyyn lisäksi. You know - tyyli... Sitä kun ei oikeesti ole timantisoimalla kultakelloissa ole.
http://www.idownloadblog.com/2014/09/04...ts-iphone6-nfc/
En osaa sanoa mitään lukuja. Joka tapauksessa Sveitsissä tehdään ihan jumalattomasti kelloja. Onhan se yksinään merkittävä osa koko Sveitsin bruttokansantuotteestakin. ETAn tehtaita sielä on joka nurkassa, joka puskee koneistot 1€-muutaman tonnin kelloihin. Sitten on valmistajat, joilla on joko osittain omaa tuotantoa koneistoissa, tai kokonaan. Kokonaisuus on ihan jotain muuta mitä joku puhelimen valmistus määrällisesti.
Tehtaat kuitenkin keskittyy vain kellojen tekoon. Nämä brändikellot tekee samat tehtaat, mutta niihin lyödään tuotebrändin leimat kellotauluihin lopuksi.
Toisille on jotkut jutut tärkeitä toisille taas toiset. Ei tollasta tekniikkaa tunneta enää kymmenen vuoden päästä.
Mutta Casiot maksaa jotain 100-300 euroa. Sillä hinnalla huoltaa kellonsa kymmenen vuoden välein, tosin ei sitä elektronista Casion romua, jossa ei edes kuoret pysy läjässä parin vuoden jälkeen, jos päivittäin käyttää. Kukin tyylillään.
Mitään tukea väitteellesi en löytänyt, päinvastoin. Mekaanisten kellojen osuus kokonais markkinoista taitaa olla reilusti alle 1% . Sillä olettamalla että kiina ei ole mekaanisten kellojen valmistuksen suurmaa.
Vähän hankala kyllä tuohon uskoa, jos ottaa kellotehtaiden panostuksen mekaanisiin kelloihin mukaan. Toki se on varmaa, että kvartseja myydään toki eniten jo siksi, koska ne ei jossain viiden euron luokassa vuotta pidempään kestä useassakin tapauksessa.
Esimerkkinä Lidlissä myytävät kellot, joissa kuoret ihan oikeasti hien voimasta mätänee ranteeseen.
Liikevaihto on toki erittäin merkittävä.
Jep, murto osa esim Applen vuositaisista iPhone määristä.
Siitä ynnäsinkin että jos Apple pääsisi johonkin iPod määriin rannekkeissa, niin se saattaa hyvinkin iskeä juuri Sveitsiläisiin.
Ajatus siinä että keskiluokalla ei ole varaa ostaa kaikkea, joten iRannekkeen jälkeen ei mennä ostamaan uutta samanhintaluokan rannekelloa. Jos se i-koukuttaa, niin 2-3 vuoden päästä ostetaan uusi iRanneke.
Eli Casio tulee "ilmaiseksi" (vs 30k€/100v), vaikka uuden Casion ostaisi parinvuoden välein.
Samaa kertakäyttö kamaa on ne Sveitsiläisetkin merkit tuossa hintaluokassa.
No joo. Aika rapsakka vedos vetää liikevaihdot nippuun ja suhteuttaa se kellojen valmistusmäärään. Kelloja myydään varmaan eniten juuri alta 200 euron hintaluokassa ja iPhone maksaa jotain 700 euroa kpl. Liikevaihtoa ei siis voi suhteuttaa ihan noinkaan, kun saa kolme parin sadan euron kelloa iPhonen hinnalla, halvemmista nyt puhumattakaan.
Ja kuten sanoin: en yhtään ihmettele vaikka iWatch menestyy, mutta en usko siitä olevan kellojen syrjäyttäjäksi. Sitä ei tehnyt aikanaan kvartsikellot (vertaus mekaanisten taistoon), ei puhelimet, eikä edes nykyajan sykemittaritkaan.
Entäpä vaikka neljän tonnin kellossa? Tai vähän halvemmassa? Kestää isältä pojalle, tai vaikka lapsen lapselle jne.
Vai pitäisikö raja laittaa 100 000 euroon? Tuota kalliimpia kelloja pystyy vasta oikeasti harvat ostaa.
Puhuit itsesi pussiin kuten varmasti itse huomasit. Kello ei ole yhtään parempi kellona siksi että se on kultaa.
Ajan näyttämisen kannalta ei merkitystä ole. Toinen katsoo ajan kännykästä, toinen 35 000 euron kellosta. Se kerkiää ajoissa töihin ja tapaamisiin joka tajuaa kauanko matkaan on varattava aikaa. Kellon hinta ei siihen vaikuta.
Ilmeisesti ehjien ja siistien vaatteidenkaan käyttö ei ole järkiperuste? Mielestäni ulkonäöstä huolehtiminen on järkiperuste.
Mulla ei ole ikinä ollut 35 000 euron kelloa ja siltikin osaan olla oikeaan aikaan paikalla. Olen varmaan sitten ainutlaatuinen tai harvinaisen älykäs...
Voinet laittaa rajan mihin haluat, mutta tonnin tavara nyt ei varmaan ole mikään luxus vielä, jos tavallinen tallaaja saattaa käyttää telkkariinkin sen tonnin, vaikka 300 euron telkkari pääpiirteittäin ajaisi saman asian.
En näe mitään syytä miksi olisin puhunut itseni pussiin. Kullassa tosiaan on paljon ominaisuuksia miksi sitä käytetään raaka-aineena moneen juttuun. Toisaalta kulta oli alunperinkin vain yksi vaihtoehto mistä hinta koostuu. Voisihan se olla jokin muu hyvin monimutkainen ajanlaskija vaikka sekoomattomalla (perpetual) kalenterilla tai vastaavalla.
Riippuu ihan miten pitkiä aikoja lasketaan tai missä olosuhteissa. Vertauksena vaikka, että satasenkaan kellolla ei halkoja hakkailla, koska indeksit irtoilee tärinästä. Voi taulun tolpatkin katkeilla. Pistää vähän lisää hintaa, niin kestää vaikka pientä osumaa.
Kaikki hyödyt ei näy pelkästään kellon käyntitarkkuudessa. Pointti oli siis se, että eräs väitti, ettei hinta tuo lisäarvoa kelloon. Se kuitenkin usein tuo. Tuodut arvot ja edut, kuten hapon kestävyys, äärimmäisen tarkka käynti, paineen kestävyys jne. saattavat tietysti olla arvoja joita kaikki ei tarvitse. Sama tilanne on kaikessa muussakin. En minäkään kuvitellut ostavani traktoria. Joku sellaisen ostaa vaikka maksaa jumalattomasti.
Tiettyyn rajaan tietty. Mutta jos ostetaan neljän tonnin kello ihan vain näyttääkseen hyvältä, niin se ei ihan välttämäti ole järkiperuste. Mutta voihan asian tietty kääntää toisinkin päin. Jos katsot, että on aina järjellisempää näyttää paremmalta, niin joku puolen miljoonan kello olisi sitten kaikille tietty se järkiperusteisin valinta.
Mutta tietysti asian sisäistäminen voi olla nykyjampalle vähän vaikeaa, kun pelkkä päivittäinen lämmin ruokakin on useimmille ihan ajattelematon asia, kun taas jossain muualla se olisi ihmeeksi luokiteltava juttu.
Kyllä. Sinulle riittää vaatimattomampikin. Kuten yllä mainitsin, niin kaikki ominaisuudet eivät ole perusteltuja kaikille. Useimmat ihmiset ajavat autollakin, vaikkei ylipäätään koko autolle ole perusteita, saati lukuisille lisävarusteille siinä. Moni ajelisi ne muutamat kauppareissunsa taksillakin halvemmin mitä oman auton pito maksaa.
En jaksa vääntää kanssasi siitä, mikä on "oikeaa luksusta". Ajan näkee halvasta kvartsikellosta yhtä hyvin kuin tonnin tai kymmenen kellosta. Kaiken lisäksi kvartsikello pysyy ajassa paremmin ja pysyy käynnissä vaikka unohtuisi pariksi päiväksi pöydänkulmalle makaamaan.
Satasten, tonnien tai kymppitonnien hintaisen kellon ostoon on siis aivan muut syyt. Ja kuten sanottua, niissä syissä ei ole mitään vikaa.
Mahdollisesti ei. Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi helppokäyttöisyys (myös päiväys) ja käyttömukavuus. Tiedät varmasti, että kellonaika ei etene tasaisesti mm. kesäajan ja aikavyöhykkeiden ylityksen johdosta.
Ja vaikka kello olisikin kelloteknisesti "huono", normikäyttäjää se tuskin haittaa kunhan vaan sen oikean ajan näkee halutessaan.
Varmasti kiinnitetäänkin, kuitenkin kvartsikellot ovat kautta linjan sekä halvempia että tarkempia kuin mekaaniset.
Kuinka paljon pitää mekaanisesta maksaa, jotta päästään edes samaan tarkkuuteen kuin halvalla kvartsikellolla? Miksi siitä pitäisi maksaa kertaluokkia enemmän? Tähän on hyviä vastauksia, mutta ajanoton tarkkuus se ei ole.
Ihan hyvä mainos, mutta en oikein hahmota mitä tekemistä kuulla, astronauteilla ja perinteillä on jos ihminen vain haluaa keinon nähdä jokseenkin tarkan kellonajan.
Ymmärrän kyllä, jos ollaan myymässä korua/statussymbolia/käsityötä/kaunista esinettä. Tarina on hyvä ja asiakas voi pitää itseään melkein astronauttina kyseinen kello kädessään.
Myöskään minulla ei ole enää edellytyksiä toimia, joten aika se ja sama.
Nyt taisi vähän lähteä mopo käsistä. :)
Tämä on onnistunut ilman erillistä kelloa, aina oikeassa ajassa oleva kännykkä on näppärä niin koti- kuin ulkomaillakin, ja halvan kvartsikellon kanssa. Suunnittelen kyllä (minulle) kalliin, useamman tonnin, rannekellon ostoa, mutta ei se varmasti tule muuttamaan täsmällisyyttäni suuntaan eikä toiseen.
Erilaisia tuotteita ei voi verrata noin suoraan.
Tonnin telkkari ei ole luksusta, mutta parinkympin pullovesi tai viidensadan viini on. Telkkarista on käyttäjälleen selvää iloa, tonnilla sitä iloa saa aika monta neliötuumaa enemmän kuin 300 eurolla.
Pullovesi, kellonaika tai viini ovat sellaisia, että saman tuotteen saa kertaluokkaa halvemmalla. Meistä jokainen jo omistaa lukemattoman määrän kelloja, siinä telkkarissakin sellainen on. Ja se kalliimpi mekaaninen kello on pääkäyttötarkoituksensa suhteen huonompi kuin halpa kvartsikello. Tietyillä muilla tavoilla toki parempi.
Kpl määristä tuossa puhuin, matkapuhelin busineksen liikaivaihto globaalisti sitten aivan eri luokkaa.
Juju siinä että sveitsiläisten kellojen keskihinta on kova, applen rannekkeille odotetaan myös kovaa hintaa, kummatkin vetoaa brändi yms. tietoisiin.
Jos Apple myisi vuodessa yhtä monta i-rannekketa KAPPALEISSA kuin Sveitsin nykyinen vuotuinen kellotuotanto KAPPALEISSA, niin luulisi sen vaikuttavan sikäläiseen businekseen.
(juu, en usko että niitä luksuskelloja paljoa hetkeuttaa)
Puhutko nyt viisarikelloista, sillä
juurihan käytiin läpi että mekaaniset kellot hävis kpl markkinat kvartsikelloille.
Menestyessään i-kello voi iskeä myös kohtuuhintaisiin mekaanisiin kelloihoin, sekin kolahtaisi nimenomaan sveitsiin.
Tuossa hyviä pointteja.
Jos kello hankintaan ajan näyttäjäksi, siksi että on ajallaan paikallaan jne. niin kyllä siinä tyypilliset mekaaniset kellot helisemässä, jopa ne viisari kavartsikellot.
Ja ihan oikeasti osalla ihmisistä joilla on se muutaman satkun tai kalliimpi kello kädessä, niin ei se välttämättä edes ajassa ole.
Eikä se rannekello ole se joka pitää huolen että käyttäjä on ajallaan oikeassa paikassa, eihän se edes tiedä missä käyttäjän pitäisi olla, saati koska pitäisi lähteä.
Ihan turha vääntää, kun et tajua mikä on luxusta. Luxus ei määreenä tarkoita pelkästään sitä, että jokin asia maksaa suhteessa enempi mitä keskiverroin sama tuote. Urbaanissa käyttökielessä luxus nykyään on menettänyt tässä suhteessa arvoaan.
Kvartsikellosta tosiaan näkee ajan hetkellisesti miten mekaanisestakin ja se ei useissakin tapauksessa pysähdy yli kahden vuorokauden käyttämättäjätön jälkeen. Tosin kellot paremmin tuntien voin sanoa, ettei tämäkään tietysti aina pidä paikkaansa. Toisaalta kvartsikellosta, kun loppuu paristo, niin se ei uudestaan käynnisty muuta kuin pariston vaihdolla.
"Kelloteknisesti huono" useimmiten ei sitten pysy ajassa. Eli kun radioyhteys katkeaa, niin kello ei välttämäti pysy montakaan vuorokautta ajassa. Suomi esimerkiksi ei edes kuulu virallisesti radiokontrollikellojen piiriin ja täällä onkin paljon niiden kanssa ongelmia.
Eivät ole.
Eiköhän tässä ole tullut jo monia seikkoja mitkä eivät liity ajankäyttöön pelkästään, mutta tuo kelloon ihan hyviä ominaisuuksia.
Sivuutin, ettei mitään sillä, ettei Speediä oltu alunalkaenkaan tehty kuumatkailuun. Se nyt vain osoitti kellon toimivuuden, sekä kestävyyden.
Euron kvartsi kun ei sitten toisessa päässä kestä edes normaalikäytössä tyyliin, kuin vuoden. Eikä siihen saa osia mistään, paitsi ehkä koko koneiston, riippuen tilanteesta. Kelloissa vaan tuppaa hajoamaan paljon muitakin asioita.
Ei, mutta esim. 50 vuotta on aika pitkä aika myös kvartsikelloille. Sinulle ihan mahdollinen ikä tai käyttöikä mitä joltain tuotteelta tarvitset.
Millä muotoa?
En nyt ihan näin asiaa tarkoittanutkaan.
Niin. Sehän tässä kokoajan on ollutkin, että itsepintaisesti väännät tämän siihen, kun sinä et tarvitse. Joku tarvitsee ominaisuuksia mitä kallis kello antaa, eikä ne ominaisuudet poistu sillä, että ostat kellon asioista yhtään tietämättömänä.
Ja edelleenkin. Tonnin parin kello ei ole luxusta. Kuten aiemmin mainitsin, niin tuolla sinun ajatuksellasi luxusta on jo jokapäiväinen lämmin ruokakin.
Aha?
Sveitsiläisten kellojen keskihinta ei ole kova. Suurin osa niistäkin keskittyy ihan varmasti paljon alle 200 euron.
Niin jos. Mutta tuskin myy, kun moni osta nykypäivänäkään mitään 300 euron kelloa. Tässä samalla väännetään, ettei monikaan osta 300 euron kelloa, mutta miksi ostaisi 300 euron älykellon, kun siinä puhelimessa on jo kaikki ne ja vähän päälle mitä joku älykello tarjoaa? Jo nytkin saa monen sykemittarin härpäkkeitä linkattua toimimaan älypuhelimiin.
Ihan mekaanisista puhun. En ole kyllä tosin yhtään varma enään mistä sinä puhut.
Ei kolahtanut ne sykemittaritkaan. Ei nuo älykellot nyt hirveästi eroa niistä. Jos älykelloihin tulisi itsenäinen matkapuhelin ominaisuus, niin ehkä sitten, mutta palaisiko ihmiset sen kokoisiin näyttöihin matkapuhelimissa? Ottaisiko ihmiset riskin ranteessa olevasta noin 300 euron laitteesta, joka voisi ulkotöissä mennä helposti rikki? Jos tuollaisesta laitteesta tehdään iskun kestävä, niin se maksaisi sitten jo ihan muuta, kuin 300 euroa.
Ja ihan oikeasti osalla ihmisistä joilla on se vitosen kvartsi tai halvempi kello kädessä, niin ei se välttämäti edes ajassa ole.
Ennen vanhaan on ollut melko kurjaa, kun ei ole osannut ylipäätään lähteä mihinkään, kun ei ole kukaan tullut kertomaan koska pitäisi lähteä. Tämä selittää yhdenkin kaverini uunoilut. Eihän siihen aikaan ole ollut älylaitteita, jotka kertovat kaiken!
On se, vaikka siellä valmistetaan vain murto-osa mailman kelloista, niin se on arvoltaan suurin kellonviejä. se kuinka ylivoimen osuus tuntuu vaihtelevan arviojaista riippuen.
Tottakai kpl määrissä suurempi osa on keskihintaa halvempia, en tiedä mikä on alle 200e kellojen osuus.
Mistä tulit siihen tulokseen, että "arvoltaan" suurin kellonviejä? Kysyn jo ihan mielenkiinnosta, sillä minulla ei ole tästä mitään tietoa. Sen sijaan Japanikin on aika iso tekijä kellomarkkinoilla nykypäivänä.
Mutta kovahan keskihinta ei edelleenkään ole.
Tuolta irtoaa Sveitsin kelloteollisuuden viralliset statsit:
http://www.fhs.ch/eng/statistics.html
Jos tuohon on uskominen, niin mekaaniset edustaa siis aivan varmasti isompaa osaa kuin prosenttia kaikista kelloista.
Et sitten ottanut kantaa siihen käyttökokemusaapektiin.
Kun radioyhteys (tai internet-yhteys, Suomi kuuluu ntp:n piiriin :) katkeaa, pysyy kvartsikello ajassa paremmin kuin mekaaninen kello.
Ovatpas. http://chronocentric.com/watches/accuracy.shtml
Myös Sveitsiläinen valmistaja Longines kertoo heti markkinointimatskunsa etusivulla, että tarkkuus ei ole mekaanisen kellon etu. http://www.longines.com/documents/techn...ovements-en.pdf
Mutta eihän euron, kympin tai satasen kelloon kannata teettää korjauksia vaikka osia saisikin, ei ainakaan Suomessa.
Euron kvartsista en tiedä, mutta muutaman kympin kvartsi on laukannut varmaan viisi vuotta, tarkkuudessa ei valittamista, eikä ajan näkemisessä.
"Kamerat ovat vain huvikäyttöön mutta kalliit kellot ovat todella tärkeä juttu" aiheutti pienen naurahduksen. Ymmärtänet.
Et ehkä tarkoittanut, mutta niin kuitenkin kirjoitit.
Jos funktio on näyttää kellonaika, ei tavan tallaajalle tai pukumiehellekään ole yhtään iloa siitä, että kello on kultaa, käsintehty, käynyt kuussa tai vedenkestävä sukellussyvyyksisså. *Ajan* näkee kvartsikellosta ihan samalla tavalla tai paremmin. Mutta suurin osa meistä ymmärtää että se ei ole yli satasen kellojen, puhumattakaan yli tonnin kelloista, päätarkoitus.
Pari tonnia (siis jokseenkin suomalaisen mediaanipalkansaajan *netto*kuukausiansio) asiaan, jonka saa kympeillä tai jonka jo omistaa on selitettävissä (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) ihan eri syillä kuin ajan mittaaminen tai näyttäminen.
Niissä muissa syissä ei ole mitään vikaa, mutta ihan turha selittää, että elämä on muuttunut tuhansia euroja paremmaksi, koska uusi rannekello on lähes yhtä tarkka kuin kvartsikello ja käy lähes ikuisesti, jos vaan muistaa jättää sen vetolaitteeseen pyörimään.
Ei välttämäti. Kvartsikellojakin on moneen lähtöön. Radiokellojen kuuluvuusalue ei ylety virallisesti Suomeen asti. Toki osa toimii täällä, osa ei.
Mitä tulee mukavuusasiaan, niin sekin on suhteellista. Osa tykkää, että se sukeltajan kello ihan oikeasti toimii syvissä vesissä, muuten voi olla henki kyseessä, osalle riittää kuiva maa.
Ei ole, eikä mikään Longinesin oman tuotannon kellot tätä asiaa muuksi muuta. Ne eivät suuremmin eroa jostain 100-200 euron mekaanisesta, koska käyttävät samoja myllyjä.
Vähän jotenkin urpoa, että asiasta mikään tietämätön tulee selittelemään Googlesta löytyneiden tiedonmurusten perusteella jotain.
No olenko muuta väittänyt? Tarkkuus on sinulle riittävää ja kestävyys. Joillekin etenkin kestävyys tuon hintatason kelloissa ei vaan riitä. On lukuisia osoituksia miten viikon sisällä, tai jopa suoraan myyntipaketista otettu sadan euron kello on suoraan huollon tarpeessa.
Vertasin ajan mittaamista ja kuvausta keskenään. En muuta.
Aha? Mielenkiintoista. Nyt alat jo uskottelemaan minun suuhuni jotain mitä kuvittelit minun tarkoittaneen.
Koko juttu lähti siitä, että väitettiin, ettei hinta tuo lisää ominaisuuksia. Se ei pidä paikkaansa. On yhden tekevää mitä sinä kelloillasi teet.
Miten niin?
Sveitsissakin niiden osuus on vain jossain neljänneksen hujakoilla.
Vaikka mekaaniset kellot on nyt muotia, niin eipä määrissä juhli, en yllättyisi jos Apple tekee jo isomman ennakkosarjan i-rannekkeesta.
Aika eksoottiseen makaaniseen kelloon saat mennä että se pysyy ajassa. Toki joku tarkuuteen pyrkivä mekaaninen kello voi pärjätä jollekkin neljän euron linjan hylky kellolle.
Tarkkaa aikaa, varsinkin mekaaniseen kelloon verrattuna saa monesta paikkaa, siis myös radioteitse.
Ai, että automaattinen kellonajan asetus on suhteellista? Väittäisin että *kukaan* ei halua tehdä sitä manuaalisesti.
Ole hyvä ja anna lähde. 100% löytämistäni lähteistä sanoo, että kvartsikello on tarkempi.
Vähän urpoa että väität ja väität ilman muuta perustetta kuin "mä tiedän paremmin kuin muut". Olet myös onnistunut väistelemään mm. kysymystä "kuinka paljon pitää maksaa mekaanisesta kellosta, jotta se olisi edes yhtä tarkka kuin halpa kvartsikello" erinomaisesti.
Ei, vaan juttu lähti siitä, että oikean kellonajan näkee halvasta kvartsikellosta yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin parin tonnin mekaanisesta ja siitä sitten seuraa, että arvokellojen markkina perustuu pääosin ihan muihin arvoihin kuin kellon tarkkuuteen tai ajan näyttämiseen.
Ominaisuuksia tietenkin saa kun laittaa lisää rahaa tiskiin, ihan samalla tavalla kuin autoonkin saa lisähinnasta metallivärin, mutta ei se kulkuun vaikuta.
Mitään päinvastaista et ole vielä esittänyt paitsi mielipiteinäsi.
No siten niin. :D
No ei kovinkaan eksoottisen. Tietysti ajassa pysyminen on suhteellista. Ei kvartsikaan ajassa pysy, vai miksi on radiokontrollilla toimivat kvartsit?
Kyllä lähti. Täällä eräs väitti, ettei lisähinta tuo kelloihin mitään lisäarvoa. Sen jälkeen tässä on väännetty jos vaikka mitä ja tutut kaksi nimimerkkiä sinun lisäksi liittyi keskusteluun vänkäämään. Matkan varrella keskusteluun on sitten tullut mukaan jos vaikka mitä. Sitä onkin ollut ilo seurailla. Viimeisin villitys oli vertaukset anat digiin.
Käytettävyydestä voi sanoa puolin ja toisin vaikka mitä. Kvartsikellossakin on ärsyttävää kun paristo loppuu. Puhumattakaan, jos paristo vuotaa kellon sisälle. Silloin pahimmillaan koko koneisto on entinen.
Myös mekaaniset kellot käy hyvin tarkkaan, toki hinnakkaamassa hintaluokassa, mutta kyllähän noilla pystytään ajanottoa harrastamaan.
No jos edes vuosi puolenminuutin haarukassa ja päivä oiken.
Jos haluaa helposti kellonsa aikaa,tai jos haluaa vähän tarkempaan, niin käsipelillä alkaa haasteet kasvaan.
Jos tarvitaan tarkkaa aikaa, niin tarvitaan myös jotain millä sen tarkkuuden seuraa ja arvioi, ja mahdollisesti myös virhettä korjata.
Kellon Aika myös muuttuu, se tieto voidaan myös välittää.
Kaikissa laitteissa ei itsessään edes kummoista ajan laskijaa, jolloin ne taase tukeutuu ulkoiseen.
Onneksi / toivottavasti laitteiden internet saa kellot aikaan. (no ei mekaanisia)
Jos mietit näitä e-rannekkeita, niin uskon että osassa on varsin summittainen sisäinen kalenteri kello, mutta osaavat sen pitää ajassa ja ihan varmasti sekaan mahtuu niitä joissa siltikin lähinnä +- 60s.
Höpö-höpö. Olet perustellut kallista kelloa sillä että voi sukeltaa syvälle, kestää happoa ja voi hakata halkoja. Ihan hyvä syy laittaa vaikka 25 000 euroa kelloon jos jonkin noista ominaisuuksista haluaa :D
Tiesitkö muuten sitä, että halonhakkaajan tunnistaa siitä, että sillä on Rolexi ranteessa? Titaani kelloja safiirilaseilla saa alle 150 euron. Jos joskus hajoaa niin ostaa uuden tilalle. Ei ole vaikeaa. Enkä nyt äkkisiltään usko että sunnuntaisukeltajatkaan kymppitonnin kelloja pitää kädessä.
Siinäkin tapauksessa sinulla on se kännykkä taskussa mistä näet ajan tarkasti. Rannekello on hyvin harvoin tarpeellinen ajan katsomista varten.
Täysin mahdollista mekaanisilla kelloilla, toisaalta kvartseissakaan ei aina mahdollista tuo. Jos nyt tuon melko epäselvän ilmaisun ymmärsin oikein.
Kannattaa hengähtää hetki. En ole perustellut 25 000 euron kelloa noilla argumenteilla.
Ja tiesitkö muuten (no et tietenkään, kun ei ole kokemusta), että tämän tästä huoltoihin tulee näitä noin 150 euron kelloja nimen omaan siksi, kun niistä irtoilee indeksit ja viisarit tärähdyksistä? En ole koskaan nähnyt sitä ihmettä, että moista sattuisi vaikka neljän tonnin kellossa. Pahimmillaan jopa noin 300-500 euronkin kelloissa irtoaa indeksejä, kun takakansi painetaan paikoilleen. Toki asiakas ei näitä tilanteita juurikaan näe, kun esim. pariston vaihdon yhteydessä indeksit on liimattava takaisin paikalleen, kun ne irtosi työn ohessa.
Ja kyllä. Sunnuntaisukeltajankin on käytettävä laitteita, jotka takaa elämän. Tai ei tietysti tarvitse, mutta ajanoton tärkeyden vuoksi veden alla olisi suotavaa, ettei se toiseksi tärkein juttu hajoa.
Ehkä on, ehkä ei. Tilanteita ja ihmisiä on monenlaisia.
Toki mahdollista, mutta minkä hintaisessa? eli ei mikään perus ominaisuus.
Ei tietenkään kaikissa kavartisikelloissa, mutta ei tarvi olla kovinkaan kallis niin voi pysyä 30 sekunnin haarukassa vuosia koskematta, kunnes patterinvaihdon aika, jos patterilla on.
"älykello" joka tukee sopivaa saatavilla olevaa aikapalvelu voi hansakata homman ko laitteen eliniän.
En epäile, ne kai yleensä niitä mainostamiasi mekaanisia ?
Mutta en epäile etteikö tuollaisiakin välillä olisi, siinä kai kyse suunnittelu (mukaan lukien tuotanto) tai käyttö virheistä jos ne ennenaikojaan irtoilee. Taustalla voi olla hintapaineet ja toki mekaanisen osalta paineita enemmän vs saman hintainen ja ominaisuuksinen kavartsi.
Ja ei ihan tavatonta tuhansien luokassakaan, tosin silloin asiakas sysää vastuuta myyjälle/maahantuojalle/valmistajalle.
Nuo kai sun tapauksessa aika harvinaisia.
Kodin ja taloautomaation Elektroniikka teollisuus, hyvinvoiti/kuntoilu/retkeily on hyvin monella tontilla ottanut moobilit jutut huomioon, tuonu tukea matkapuhelimille, samoin autoteollisuus, eri palvelut jne.
Mitä kello teollisuus on tehnyt, katsellust sivussa (no jotain on tehnyt, silloinkin lähinnä muiden aloitteesta).
Mikä on rannekkellon käytettävyydessä parasta, se että sitä helppo katsoa (vilasta).
Aktiivinen mobiilin käyttäjät saattaa vilasta luuriaan varsin tiheää katsoakseen erilaisia ilmoituksia. Se on taskumatkapuhelin käytössä varsin kömpelöä.
Miksei kelloteollisuus ole tarttunut tuohon markkinarakoon kunnolla. Juu tiedetään että ratkaisuja (tuotteitta), on ollut jo vuosia, mutta ne lähinnä yksittäisi ja niissäkin tuottajana ollut joku muu.
Kelloteollisuudella olisi ollut jakelukanava, muotoilu, tuotemerkit ja kykyvalmistaa se ulkokuori. Ja isojen kellojen muodin aikaa olisi ollut sitä tilaakin ylimääräiselle. Mekaanikka osaajina ne olisi voineet tehdä homma ilman ns elektronista näyttöä, ilmoitukset siis mekaanisella "Näytöllä". Lisäksi kello on kiinni ihossa niin käyttöliittymä voi olla myös osittain tai jopa kokonaan näytötön ja äänetön.
Onko syys se että tuudittauduttu siihen että kyse korukaupasta, ja siinä toiminnallisuudella ei väliä.
Sen hintaisissa, ettei tarvitse pelätä kellon mätänevän nyt ainakaan ranteeseen, tai tarvitse suojella tärähdyksiltä, ettei indeksi tipu.
Käytännössä kello pysähtyy tai käynti heittää pirusti, jos viisareiden välissä irtokamaa.
Kyllä niissä älykelloissakin joskus paristo/akku loppuu. Todennäköisesti noin vuorokaudessa.
Menee vähän överiksi tuo touhusi. Siis meinaat, että nimenomaan mekaanisissa kelloissa tälläistä?
Tai sitä ja tai tota. Jos tädillä olisi munat, niin se olisi setä. Keksi nyt väkisin vielä jotain, josta voit vääntää.
Mun tapauksessa joo, kun en käytä jotain halpaa kelloa. Asiakkaiden kelloissa jokapäiväistä. Yhdessä ja samassa kellossakin useita kertoja. Jopa suoraan myyntipaketissa ilmaantuu tälläistä.
Itse asiassa kelloteollisuudelta on tälläistä tullutkin ja ne ovat toimineet eri puhelimien kanssa yhteen. Olen joskus jossain yhteydessä tännekkin linkannut asiasta.
Ainakin omalta osaltani "vänkäys" vähenisi huomattavasti jos viitsisit perustella väitteesi mekaanisen kellon tarkkuudesta vs. kvartsikellot. Väitteesi kun on täysin päinvastainen kaikkien löytämieni tietojen kanssa. Taidan pyytää lähdettä nyt kolmatta kertaa, jos sitä ei tule katson, että sellaista ei ole.
Onhan se. Ja sen frekvenssi on kerran muutamassa vuodessa. Mekaanisesta loppuu veto päivässä tai parissa jos sitä ei ole vedetty (manuaalisesti tai automaattisesti). Jos ja kun haluaa käyttää eri kelloa arkena ja "sukeltaessa" on kellon vaihto kauhea operaatio.
Sen frekvenssi on vieläkin harvinaisempi, eikä suoranaisesti ole "käytettävyyttä". Jos noin käy esim. kerran 15 vuodessa, niin silloin kaupasta saa uuden kellon.
Minä löysin aika nopeaankin tiedon. Netti on siitä hauska ilmiö, että sieltä on helppo löytää itselle sopivaa tietoa. Mitä se hyödyttäisi, jos laittaisin tietoa mekaanisten kellojen tarkkuuksista? Vastatietoa löytyisi ihan varmasti. Kvartsi kellot on lähtökohtaisesti tarkenpia mitä mekaaniset, mutta ei se poissulje sitä, että mekaanisetkin voi olla tarkkoja. Onhan niillä pärjätty avaruusaikanakin, vaikka samaan aikaan sinne avaruuteen olisi voinut puskea kvartsiakin, tai ainakin elektronisia kelloja.
Automaattikellohan ei käytössä pysähdy edes joka toinen vuosi ja toisaalta mekaaniset kellot eivät tarvitse uudelleenkäynnistämiseen mitään ihmeellistä, kunhan vetää nupista. Pariston vaihto taas ei ole niin yksinkertainen juttu. Sitä paitsi kvartsikellot alkavat kuluttamaan paristoja enempi iän myötä, kun koneisto pikeentyy tai muuten likaantuu. Halvoissa kelloissa missä tiiviys on yleensä heikkoa, likaantumista tapahtuu yllättävän helposti.
Kyllähän noita vastaan tulee. Kun omalle kohdalle sattuu, niin vituttaa. Luulisin. Mekaanisessa ei siis tarvitse miettiä pariston loppumista, jossa kello pysähtyy kerralla ja pysyvästi, kunnes uusi paristo laitetaan, eikä sitä pariston vuotamista, josta saattaa seurata koko koneiston tuhoutuminen.
Ei siis lähdettä. Asia selvä.
Hyvä, tulihan se vihdoinkin sieltä. Kuinka paljon pitää maksaa mekaanisesta kellosta, jotta se pääsee edes tavallisen halvan kvartsikellon tarkkuuteen?
Ei tietenkään jos se saa tarpeeksi liikettä tarpeeksi usein, joka on aikamoinen oletus.
"Vastaan tulee", veikkaisin sinulla olevan tietynlainen perspektiiviharha paristovuotojen yleisyydestä.
Voinet ihan itse tiedon löytää halutessasi. Jos voit sanoa, ettei mikään mekaaninen kello pääse 0-1/vuorokausiheittoon, mikä on samalla _halvan_ kvartsin tarkkuus virheenkorjauksen jälkeen, niin asia selvä. Kvartsithan ei sinällään kovin tarkkoja nykyään ole, mutta ennakoidun virheen takia elektroniikka tahallaan syöttää lisää tai vähentää pulsseja sopivin välein. Lopputulos enempi tai vähempi onnistuu pitämään kellon ajassa.
Mikä tuli? Sinä tai joku muu teistä vänkääjistä puhui "kauttalinjan" asian olevan jotain mikä ei kuitenkaan ole näin. Tyyliin jokainen mekaaninen kello tänäpäivänä kykenee kuitenkin sellaiseen tarkkuuteen, joka kelpaa vaikka juuri merenkulussa jne. Jos haluaa tarkempaa, niin hae tietoa vaikka Co-Axial käynnistä tai Turbuleon käynnistä.
Päivittäinen käyttö riittää. Jotkuthan käyttää kellojaan jopa saunassa, joten oletus ei ole mikään kummoinen.
Voihan asian noinkin ajatella. Sinulla tuskin on tähän oikeaa tai edes käytännöstä syntynyttä "harhaa". Ethän tosiasiassa tiedä yhtään mistä puhut, joka tietysti akselilla Jonahan/userorgia/jartar on ihan tyypillistä. Joskus vaan kannattaa hyväksyä mitä sanotaan.
Juu, ei tainnut sitten hintaa löytyä.
Mutta jos löydät jonkun esimerkin ja sille julkisen www hinnan niin laitatko sitten linkkiä.
Mutta siis harvinaista huoltoon tulevista, (paitsi jos oma päämies tekee tuollaista sutta) ainakin vielä eilen väitit huollon varmalla kokemuksella että mekaaniset on vallanneet markkinat.
No oli mekaaninen tai ei, niin tuolalinen on kyllä tuotevirhe, suunnittelu virhe jos se ei edes korjaamalla parane.
En ole mitään valtauksesta puhunut, kunhan mainitsin, että mekaanisia kelloja liikkuu "jokunen". Ja oli tuotevirhe tai ei, niin ihan akselilla kaikki trendikellot (Adidas, exsprit jne), Citizenit, Seikot, Leijonat tuossa 150 euronkin hintaluokassa ovat tälläisiä. Tosin, ne kaikki tulee todennäköisesti samalta tehtaalta, samoilla kuorilla ja samoilla koneilla. Brändin hinta vain sanelee kellon hinnan.
En sitten tiedä mistä "päämiehistä" puhut....
Onkohan tämä väittely niinkuin edistynyt yhtään? Jos hintoja tarvitset, niin marssi kelloliikkeeseen.
Kiitos että arvostat internettaitojani noin korkealle. Minä siis löydän tiedon halutessani, mutta sinä et sitä joko löytänyt tai kyennyt linkkaamaan toistuvista pyynnöistä huolimatta. Just just.
Voinet halutessasi tutustua keskustelun perussääntöihin. Jos esität väitteen, esität sille perustelun pyydettäessä. Ei todistusvastuu ei siirry kuulijoille, ei etenkään käänteisenä.
Haluat siis minun "todistavan" että jotain *ei* ole olemassa, kun oman argumenttisi kannalta olisi paljon helpompaa vain kertoa *edes yksi* tällainen kello, jonka jälkeen voisimme keskustella sen ja samankaltaisten hinnasta, josta myös kysyin aiemmin. Miksi se on niin vaikeaa?
Haluaisitko sitten vastavuoroisesti todistaa, että Jumalaa, keijukaisia tai vaikka Lumimiestä *ei* ole olemassa? :)
Oli ensimmäinen kerta tässä keskustelussa, kun pystyit edes puolittain tunnustamaan kvartsikellon tarkemmaksi, hienoa.
Minä taisin sanoa “kautta linjan”. En tarkoittanut “kaikki kvartsikellot ovat tarkempia kuin yksikään mekaaninen” vaan ennemminkin “tavalliset kvartsikellot ovat tarkempia kuin tavalliset mekaaniset”, “sertifioidut kvartsikellot paljon tarkempia kuin sertifioidut mekaaniset”. Kuten jokseenkin samassa yhteydessä antamastani linkistä pystyi lukemaan.
Siinä linkissä oli jo lukuja, joita et pystynyt tai halunnut kiistää millään konkreettisella, alla lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/COSC#Standards_and_methods
Viikingit ja esimerkiksi herra Kolumbus kykenivät kohtuullisen sujuvaan merenkulkuun jo ennen kellon keksimistä. Relevanssi?
Tutustuinpa Tourbillon käyntiin: https://www.youtube.com/watch?v=GXOMZHMff9E
Lainaus videosta (4:29-): “In terms of timing performance we have less than second a day, which is closer to some electronic quartz watches than traditional mechanical ones.”
Maailman tarkimpana mainostetun, puolisen miljoonaa maksavan, *kaksois-tourbillon* -kellon videossakin muistetaan mainita, että ei olla kvartsin tasolla, mutta lähempänä sitä kuin perinteisiä mekaanisia.
Ja kyllä, varmasti voit löytää jonkun kympin kvartsin, joka on epätarkempi, mutta yritetään nyt pitää joku perspektiivi tässäkin keskustelussa.
Entä jos on useampi kello?
Jahas, päästiin sitten taas tähän. Jos tuntuu toistuvasti siltä, että kaikki ovat sinua vastaan, kannattaa ottaa hieman etäisyyttä, katsoa peiliin ja miettiä 1. onko sittenkään oikeassa ja 2. onko onnistunut kommunikoimaan viestinsä.
Vinkkinä: "Näin se vaan on, kyllä minä tiedän, etsikää itse internetistä, minäkin löysin, mutten viitsinyt linkata" ei ole tehokkain kommunikaatiotapa.
Niin kannattaa, mutta et sinäkään varmasti hyväksy jos joku väittää mustaa valkoiseksi?
Yrittäisit edes joskus perustella mielipiteesi, pelkkä sanominen kun ei riitä. Ei etenkään silloin, kun sanomasi on ristiriidassa yleisen käsityksen ja kohtuullisen luotettavana pidettyjen lähteiden kanssa.
Varmasti COSC:ssa on ongelmansa, internetin lähteet ovat huonoja, Longinesin kellot ovat paskoja ja Greubel Forseyn työntekijät eivät tiedä yhtään mistä puhuvat. Vai mitä?
Ollaan siis ylitsepääsemättömässä pattitilanteessa.
Olemme siis ylitsepääsemättömässä pattitilanteessa.
Jos puhutaan "kauttalinjan" niin se kyllä tarkoittaa kaikessa tilanteessa. Voihan asian tietysti noinkin kääntää, ettei "kauttalinjan" olekkaan ihan ehdoton.
Kympin kvartsissa on sama koneisto mitä 150 euron kvartsissa, tai 300 euron.
Niin tai aurinko ei paista? Tai on pimeää?
Minun mielestäni on merkille pantavaa, että näihin väittelyihin ottaa osaa kolme nimimerkkiä plus joku joka on "väärässä". Se en ole aina minä. Siinä vaiheessa kun kolme nimeltämainitsemaa keskustelijaa ottaa osaa, niin voi laittaa "rallivaihteen" päälle.
COSC on raami missä rajoissa kellon on käytävä, että se saa leiman tuosta. Kello voi käydä tarkempaankin.
Muuhun hölinään saat vastauksen ylhäältä.
Pattitilanne johtuu tässä tapauksessa ainoastaan siitä, että *sinä* väitit jotain, jota *sinä* et halua perustella. Vastakkaiselle väitteelle on jo monta lähdettä.
Jos olisin halunnut sanoa sen, mitä ilmeisesti haluat lukea, olisin kirjoittanut: "mekaaninen kello ei koskaan ole tarkempi kun kvartsikello". Niin en kirjoittanut.
Mekaaniset kellot siis häviävät tarkkuudessa halvoille kvartsikelloille hintaluokkaan X asti, jolloin osa voi päästä jokseenkin samalle tasolle.
X on mitä ilmeisimmin useita tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. (jos olet eri mieltä, on helppo antaa vastaesimerkki)
Aiemmin taisin väittää myös, että "syyt satojen, tuhansien ja kymmenien tuhensien eurojen kellojen ostoon ovat jotkin muut kuin tarkkuus tai ajannäyttö".
Se, että maailman tarkin, puoli miljoonaa maksava kello pääsee lähelle kvartsikelloja ei näyttäisi muuttavan tilannetta.
Miksi kaikki esitetyt lähteet ja jopa mekaanisten huippukellojen valmistajat ovat kanssasi eri mieltä tarkkuudesta?
Merkille pantavaa on myös se, että sinä toistuvasti väität olevasi oikeassa ja että "jossain tuolla" on tietoa, joka tukee esittämääsi väitettä, mutta poikkeuksetta linkin liittäminen on aivan liian vaativa operaatio.
Mahdollisia syitä on monia, mutta Occamin partaveitsi sanoo, että väitteesi ovat virheellisiä.
Tottakai, ja ne raamit olivat kvartsikelloille pari *kertaluokkaa* kovemmat kuin mekaanisille.
Pallo oli ja on edelleen sinulla. Olen mielestäni aika tyhjentävästi (ja usein lähtein) perustellut kantani. En pidätä hengitystäni mistään konkreettisesta vastineesta, kun se tähänkin mennessä on ollut niin vaikeaa.
No mutta:
Saako lisärahalla kelloon lisäarvoa? Saa.
Onko kvartsit "kauttalinjan" tsrkempia? Ei ole.
Tämähän tässä oli oleellista, jota et ole saanut kumottua mitenkään, enkä muuta ole väittänyt. Se on ihan toinen juttu mitä luulet minun tarkoittaneen. Väitteeni ei ole virheelliset.
Okei. Nyt keksit jo mikä oli oleellista ja vastasit vain niihin :D Hauskinta on myös se että kukaan ei ole väittänyt että kaikki kvartsit olisi tarkempia tai ettei rahalla saisi lisäarvoa kelloon.
Minkään väitteesi perustelu ei kuitenkaan onnistu ja vaikka tuntuu että itsesi mielestä tiedät kaikki kelloista niin yksinkertaisiin asioihin vastaaminen ei onnistu. Ties kuinka monennen kerran. Kuinka paljon pitää laittaa mekaaniseen kelloon rahaa että se pääsee perus kvartsikellon tarkkuuteen? Miksi et tähän vastaa.
Hauskimpia juttuja oli myös se, että et pidä useampaa kelloa ongelmallisena jos on mekaanisia kelloja :D :D Joo, ihmiset jotka harrastavat kelloja omistavat tasan YHDEN kellon. Näin se vaan menee...
Mutta itse uutiseen. Usemman kommentoijan kanssa olen samaa mieltä siitä, että jos älykellosta saa tarpeeksi hyvän ja tarpeellisen niin se varmasti horjuttaa rannekellojen asemaa tietyssä mittakaavassa. Omassa kädessä on rannekello lähinnä siksi, että siinä on mielestäni jotain hienoa (nostalgia?) ja tykkään sen ulkonäöstä. Jos sen paikasta kilpailisi tarpeellinen ja tärkeä laite niin valinta voisi olla vaikea...
Kyllä on väittänyt, ettei saa lisäarvoa. Sinä et. Muu hölinä on turhaa.
On myös mielenkiintoista, että sinäkin ymmärrät "kauttalinjan" tarkoittavan kaikkia, kun yksi teistä kolmesta käytti sanaa "kauttalinjan", mutta kiistää tarkoittaneen sillä kaikkia. Että kyllä joku väitti, että kvartsit ovat aina tarkempia.
Jos haluaa kellojen hintoja, niin niitä löytyy kaupasta.
Juu ei ollut sielläkään missä viimeksi kyselin.
Alkaa vaikuttaa satujen kellolta.
Pidä lippu korkealla. Kyllä joku huru-ukolle kertonee jotain. Pidän peukkuja pystystyssä.
Netissä nyt voi minkä tahansa ymmärtää oikein tai väärin. Jonahan kertoi mitä tarkoitti niin että sinäkin sen varmasti ymmärsit. Siltikin ajattelit ruveta vääntämään aiheesta. Kuitenkin jos sinulta kysyy ihan mitä tahansa niin vastausta ei tule. Annat semmoisen kuvan, että tiedät paljon kelloista. Vastaukset kuitenkin tyyliin, kyllä minä tiedän, se on niin koska sanon niin, katso itse netistä, kaikki tämän tietävät tai käy kaupassa. Oikeastaan ainoa järjellinen johtopäätös on, että esität kellotietäjää vaikka todellisuudessa et niistä tiedä mitään, etkä ole niiden kanssa edes tekemisissä.
Kerrotko minulle miten kellojen hintaa vertailemalla näen paljonko mekaaniseen joutuu laittamaan rahaa, jotta päästään tavallisen kvartsikellon tarkkuuteen?
No mutta olenko nyt sanonut jotain väärin? Koko vääntö lähti noista edellä manituista jutuista ja vaikka asiaa on vatvottu kohta sadalla viestillä tässä, niin asia ei ole muuksi muuttunut. Se nyt on toissijaista mitä joku "Jonahan" tarkoitti tai jätti tarkoittamati. Koko vääntö on joka tapauksessa ollut jo pitkään yhdentekevää vittuilua. Ehkä puolin ja toisin. Itse asia on tullut selväksi ihan hyvin ilman internetlinkkejäkin. Kun alunperin väitin jotain, niin vasta puoli olisi voinut ihan hyvin jo silloin omassa hiljaisuudessa etsiä vahvistukset internetistä ja olla vain hiljaa.
Jos joku tyytyy viiden euron kelloon, jonka vesitiiviydestä, kestävyydestä, korjauskelpoisuudesta jne. ei ole takeita, niin ok. Voihan aina asian perustella sillä, että ostaa sitten uuden. Mutta tilanne voisi olla esimerkiksi monelle auton omistajalle sama. Miksi omistaa oma auto, kun se tulee kalliimmaksi pitää mitä maksaisi ne viikottaiset kaupassa käynnit taksilla. Säästetyillä rahoilla kenties saisi sellaisen mekaanisen kellon, joka käy verrattain, kuin kvartsi. Elämä on täys tälläisi valintoja.
Hinta-asiaan en edelleenkään vastaa. En ole koko asiasta kiinnostunut. Jokainen kvartsi kuin mekaaninen mitä nykyään kaupasta saa, käy riittävän tarkkaan, että töihin ennättää.
Kuten jo aiemmin mainitsin, väitteen todistaa se, joka väitteen esittää.
Niitä vahvistuksia internetistä ei tunnu löytyvän. Olen löytänyt *paljon* mekaanisia kelloja, jotka ovat epätarkempia kuin halvat kvartsit ja *yhden* jonka mainostetaan pääsevän jotakuinkin samaan, hinta puolisen miljoonaa dollaria. Ja liki jokaisella kellossaitilla ja foorumilla sanotaan aika suoraan, että ei mekaanista tarkkuuden vuoksi osteta, kvartsit pesee.
Voitko nimetä muutaman mekaanisen kellon, jotka ovat tarkempia kuin peruskvartsi, voimme sitten itse etsiä niille hintaa, koska se on sinulle kauhean epämieluisaa.
Minua ei henkilökohtaisella tasolla ole kiinnostusta lähteä kaivelemaan netistä sinulle, eikä muillekkaan näyttöä erinäisistä asioista. Olen antanut sinulle viitteitä tarkoista käyntilaitteista. Omegan Co-Axial on halvan kvartsin luokkaa käytännössä. Hintahaitari näille kelloille on aika laaja. Toki sveitsiläisellä ankkurikäynnilläkin olevat kellot saa tehtyä hyvinkin tarkoiksi halutessaan. Seikon uusin villitys hybridistä on myös yksi vaihtoehto.
Ja tosiaan. Kelloja ei nykypäivänä osteta käyntitarkkuuden perusteella, koska jokainen kaupassa löytyvä kello mekaanisesta kvartsiin käy riittävän tarkasti jokapäiväiseen käyttöön. Jos haluaa täydellistä, niin siihen ei riitä edes kalliimmat kvartsitkaan. Ei edes radiokontrollikellot tai netistä ajan hakevat.
Jos faktoina esitettyjä väitteitä vähän edes tarkistaisi ennen niiden estittämistä, niin jutuissa olisi jotain selkänöjaa.
- Mekaaninen kello, vuosikalenterilla maksaa äkkiä pari nollaa (jos riittää) enemmän kuin paristovehje. Mekaanista pitää vetää/"ladata" lähes päivittäin. Nekin hansaa yleensä vain normaali pituiset kuukaudet, kesä normaaliaika automatiikkalla kaupallista vaikea löytää.
Paristovehje pysyy ajassa parhamillaan vuosia koskematta, no kesä normaaliaika ei niissäkään itsestään selvä. älykkäämmissä kelloissa aikavyöhykkeetkin voi olla hanskassa.
Jos mekaanisella 30 sekuntiin muutama vuosi vaaditaan lähemmäs atomikellon hintainen laitos tai yksi vakituinen vetäjä / säätäjä on aika harhaanjohtavaa puhua jostain kavartsin kilpailijasta tarkkuudessa. iRannekke pystyy siihen kisaan hinnallakkin.
- Tilastojen mukaan Sveitsin kellovienti on kpl määräisesti vain murto osa Applen iPod viennistä, joka taasen on murto-osa iPhone viennistä. Sveitsin kelloviennin keskihinta on lähempänä iPhone luokkaa, kuin halppisluuritasoa. Eli lukujen perusteella i-rannekke on todellakkin uhka sveitsiläiselle kelloteollisuudella. (se toteutuuko uhka on eriasia)
- Kavartsikellot hallitsee suvereenisesti markkinoita, jopa mekaanisista kelloista tutun Sveitsin viennistä lähemmäs 3 neljäsosaa on sähköisiä, vaikka eletään mekaanisten muotiaikaa. ja voi se mekaaninenkin teollisuus ottaa siipeensä älyrannekkeista, mekaaninen muoti voi laantua.
Jos jostain kellosta lähtee indexit irti ennenaikojaan on kyse virheestä, oli se sitten, parinkympin, satkun tai viiden tonnin kelloa.
Joo ja mekaanisissa on sekoomattomia kalentereita karkauspäivät huomioonottaen. Toki toisinkin päin. Muttei tälläiset kalenterikellot ole kvartseissakaan enää halpoja, joissa on itsenäinen kalenteri.
Eli työkaluksi tarkoitettu peli maksaa enempi, koska siinä on tae toimivuudesta. Se on testattu tehtaalla yksilönä toimivaksi niissä olosuhteissa mihin laite on suunniteltu ja mitä luvataan. Jos viiden euron kvartsissa lukee, että se kestää 200M vettä, niin en silti sillä lähtisi sukeltelemaan.
Yhtälailla (kuten jo yllä mainitsin), niin kvartsissa loppuu joskus virtaska ja tilanne on peruuttamaton, josta selviää vain virtalähteen vaihdolla. Seikon spring drive toki poikkeus. Tosin. Onhan sitten atmos-kelloja, jotka pelaa tyyliin sata vuotta ilman minkäänlaista huollon tarvetta. Ne tosin ei ole rannekellokokoluokassa. Ja maksajan ne sitten aika paljon.
Ja nyt olen puhunut tälläistä? Minä mainitsin, että mekaanisia kelloja on olemassa niinkin tarkkoja, että ne kilpailee kvartsien tarkkuudessa. Pääsääntöisesti toki mekaaniset häviää, koska halvimpia mekaanisia kelloja ei edes pyritä tekemään tehtaalla atomikelloiksi. Usein huollossa kelloseppä saa mekaanisen kellon käymään paremmin mitä tehtaalta lähtiessä on käynyt. Tehdas asettaa koneistot käymään niin tarkkaan mitä lupaa. Koneisto voi silti käydä huomattavankin tarkkaan.
Mekaaniset kellot yleensä maksaa enempi, koska "kaupan päälle" saa muutakin. Viittaan siis vesitiiviyteen jne. Ei kahden tonnin kvartsikaan -puhumattakaan kaallimmat- ole verrattavissa viiden euron kvartsiin. Tässä siis kulminoituu se, että rahalla saa enempi.
Kuten yllä jo mainitsin, niin historiallisesti tarkasteltuna uho saattaa olla perusteeton. Noin ajateltuna viimeisimpänä tekijänä olisi sykemittarit mitkä horjuuttaisi kellojen asemaa. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Päin vastoin. Kellojen myynti on noussut sykemittariaikana.
Totta, enkä ole muutakaan väittänyt. Mutta edelleenkin mekaaniset kellot todennäköisesti kattaa suurin piirteen samaa luokkaa mitä vaikka 40-luvulla, koska silloin vain ihmisillä ei ollut kelloja kuten nykyään. Ja edelleenkin olettaisin, että sinun väitteesi alta prosentista on alle todellisuuden. Tämänkin jo kertaalleen esitin.
Sillä ei ole merkitystä onko takuuseen kuuluvaa vaiko ei. Niin vain on. Tähän ei löydy todennäköisesti internetissä mitään viittausta, koska ymmärrettävistä syistä tälläistä tietoa ainakaan valmistajat eivät levittele. Mutta voit mennä kellohuollossa kyselemään asiaa. Indeksien uudelleen liimaamiset ovat ihan päivittäistä hommaa näissä 0-200 euron kelloissa.
Kirjoituksesi ei ole sitten oikein ajatuksiasi tukenut.
Olisit sitten vain sanonut että kavartsikellot valtaisi markkinat, etkä alkanut kirjoittaan päinvastaista, kun ajattelit.
Rannekkellomarkkinoiden koko aivan jotain muuta kuin sotavuisina, aivan jotain muuta kuin 60-70 luvulla. (minulla ei lukuja, muuta sen voi päätellä tämänpäivän luvuista)
Rannekkello on myös menettänyt markkinaa ajannäyttäjänä muille laitteille, jopa matkapuhelimille.
Et ole esittänyt mitään lukuja joissa mekaanisten osasuus (kpl) markkinoista olisi hallitseva tai edes yli prosentintin, tilastoluvut viittaa alle prosenttiin. En pidä mahdottomana että joissain luvuissa olisi ynnättävissä ylikin, en vain ole sellaisia nähnyt.
Jo yksinään Sveitsin lvuilla kvartsikellot hallitsee markkinoita (kpl).
Jos sveitsiin jäisi vain mekaaninen tuotanto, olisi se kova isku
Tätä nyt voi vatvoa ikuisuuden. Kellojen myynti ylipäätään on kasvanut ja mekaanisten siinä sivussa tässä viimeaikoina. Mekaanisessa kellossa on myös tämän päivän trendin mukaan ekologisuutta. Ne eivät tuota ongelmajätettä paristoillaan, eikä valmistus ole luonnolle niin vahingollista. Tämä on ainakin yksi järkiperuste lisää juuri mekaanisen puolesta. On myös väite, että mekaanisten kellojen myynti olisi kasvanut suhteessa enempi. En minä tähän muuta tietoa ole saanut, kuin mitä kauppiaat puhuneet.
Kännyköiden yleisyys on toki madantanut kellojen myyntiä aikanaan (en ole muuta väittänytkään), mutta toisaalta väitetään, että juuri nyt kellojen myynti on yhtä suurta mitä joskus 90-luvulla.
No et ole sinäkään mitään päinvastaistakaan esittänyt. Että siinä mielessä ollaan ihan tasoissa. Minä vertaan vain tilannetta mikä näkyy kellohuolloissa. Myös myyntimäärä ei ole sama mikä käytössä oleva määrä sitten on. Oma lukunsa mikä on valmistusmäärä suhteessa myyntiin jne. Iso osa valmistetuista kvartseista menee suoraan roskiin, kun ei ne käy edes myyntitilanteessa, tai niitä ei saatu myytyä. Myös koneistojen valmistuksessa ja myynnissä on sekin ero, että kvartsikellon huolto on käytännössä koko koneen vaihtoa uuteen. Mekaaniset kellot yleensä ihan oikeasti huolletaan. Koneistoja tai jopa koko kelloja "myydään" näin enempi.
Nythän vitsin murjaisit, joissain tapauksissa voi ehkä tuota käyttää perusteluna (jos silloinkaan), mutta sitten pitää pelkistettynä ilman arvo hiluja.
Myyjien markkinointi sanoissa varmaan toimii.
Se ero että toinen puhuu tilastopohjalla, toinen jonkin huollon mututuntumalla.
Ja se missä yksi kvartsikelloa päivässä patterin vaihdossa ja senjälkeen indeksien liimaauksessa, jotain ei saada kuntoon ? ja muuten kädet täynnä mekaanisesten korjausta/huoltoa.
Ihan oikeasti siitä ei voi päätellä markkinoiden koosta, ei vaikka se olisi jonkin valmistajan euroopan keskushuolto.
Kertoo ehkä enemmän kuin paljon jotain korjataan
Kannattaa käydä joskus ulkonakin ja keskustella ihmisten kanssa. Myös uutisten seuraaminen voi olla tilanteessasi perusteltua. Miksei tuo peruste toimisi kelloissa, jos se pelaa tyyliin kaikessa muussakin?
Kuten sanoin: Et ole esittänyt mitään vastatietoa asialle. Se ainoa tilasto mikä täällä pyöri, oli "ulkopuolisen" esittämä. Sekään ei vahvistanut alle prosentin myyntejä.
Kuten jo mainitsin. Et ole antanut mitään vastatietoa tuolle väitteellesi alle prosentin myynneistä.
Mutta ihan mielenkiinnosta; Missä kohtaa olen väittänyt mekaanisten kellojen myynnin olevan edes puolia kokonaisuudessa? Jossain kohtaa keskustelua olet kyllä kääntänyt jutun niin, että olisin. Olen aikani tätä väitettä tässä ihmetellyt ja vähän lukasin aiempia viestejäkin. En ole moista löytänyt.
Eli palatakseni takaisin asiaan:
Saako lisärahalla vastinetta kellolle: Saa
Onko kvartsit "kauttalinjan" tarkempia: Eivät ole
Ja nyt uusia juttu...
Onko mekaanisten kellojen myyntimäärät alle prosentin luokkaa kellojen kokonaismyynneistä: Todennäköisesti eivät.
Onko mekaanisten kellojen myynti puolet tai jopa enempi kokonaismyynneistä: Ei ole, enkä ole moista väittänytkään. En ole edes koko asiaa ottanut puheeksi.
Swatchin keksijä on antanut aika mielenkiintoisia kommentteja Sveitsn kelloteollisuudesta, Apple Watchista ja älykelloista ylipäätään.
Artikkelista löytyy myös mielenkiintoinen statistiikka, että "sveitsiläiset kellot ovat 1/200 valmistetusta, mutta tekevät enemmän rahaa kuin loput 199".
http://www.swissinfo.ch/eng/swatch-inve...h-boat/40606754
Järkevää tekstiä ja ajatuksia. Vaikea on tietää mitä tulevaisuus älykellojen osalta ja miten tarpeellisia ne tulevat olemaan. On kieltämättä suuri riski isoilta kellonvalmistajilta kun eivät ole lähteneet leikkiin mukaan omilla ehdotuksillaan. Apple on brändin, asiakas uskollisuuden ja varallisuuden vuoksi kova vastustaja. Jos joku valmistaja pystyy lyömään älykellot läpi niin oma veikkaus kallistuu Applen suuntaan.