Nyt on oivallinen hetki muistella vähän vanhoja ja tarkastella mitä Elop oikein sai aikaan Nokiassa.
Vasemmalla on Paolo Fiammingon maalaus Apollo ja Poseidon rankaisevat Troijaa. Windows Phone 8:n koodinimi oli Apollo.
Vuosi 2010: Kallasvuon pitää lähteä
Nokian hallituksen kärsivällisyys yhtiötä vuodesta 2006 lähtien luotsannutta lavialaista Olli-Pekka Kallasvuota kohtaan alkoi olla vähissä vuoden 2010 alussa. Yhtiö tuntui jämähtäneen paikoilleen niinä tärkeinä vuosina, jolloin ala Nokian ympärillä eli yhtä historian kiivainta muutoskautta. Apple esitteli vuonna 2007 iPhonen ja Googlekin teki tuloa puhelinmarkkinoille Android-käyttöjärjestelmällä.
Vaikka Nokia oli menettänyt asemiaan kaikkein kalliimmissa älypuhelimissa, oli se silti maailman johtava älypuhelinvalmistaja. Nokian hallituksessa ei oltu kuitenkaan tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Kallasvuon toimitusjohtajakaudella osakekurssi oli tippunut rajusti eikä Yhdysvaltoja oltu kyetty valloittamaan. Hallituksessa päätettiin vuoden 2010 alussa, että yhtiön pitää uudistua ja sitä varten pitää valita uusi toimitusjohtaja.
Vielä keväällä 2010 Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila vakuutti luottavansa Kallasvuohon, mutta muu hallitus vaati uutta toimitusjohtajaa. Hakuprosessi aloitettiin toukokuussa. Sen piti olla läpihuutojuttu, sillä Ollilalla oli oma ehdokas tehtävään. Älypuhelinliiketoimintaa johtanut Anssi Vanjoki oli Ollilan ehdokas uudeksi toimitusjohtajaksi.
Uusi toimitusjohtaja piti esitellä jo kesällä, mutta Nokian isot yhdysvaltalaiset omistajat olivat saaneet vihiä toimitusjohtajavaihdoksesta. He eivät halunneet suomalaista Vanjokea tehtävään. Uuden toimitusjohtajan oli tultava Pohjois-Amerikasta, muuten Ollila olisi saanut lähteä. Amerikkalaiset ehtivät Kauppalehden mukaan väliin vain muutama viikko ennen Vanjoen valintaa.
Huhumylly Kallasvuon lähdöstä kasvoi kesällä lopulta niin suureksi, että mies joutui vaatimaan median lopettamaan spekuloinnin. Hänen mielestään se oli vahingollista yhtiölle. Kallasvuohon kohdistuva paine kasvoi myös sen takia, että Nokia joutui kesäkuussa antamaan tulosvaroituksen. Se ei ollut pystynyt vastaamaan kalliiden älypuhelimien segmentissä käytävään kilpailuun. Syy tulosvaroitukseen oli käytännössä se, että Nokian uusien Symbian-puhelimien markkinoille tulo venähti Q2:sta Q3:n puolelle.
Wall Street Journal laittoi toimitusjohtajaspekulaatioihin uutta virtaa 20. heinäkuuta 2010 julkaistulla uutisella. Lehden saamien tietojen mukaan Nokian uutta toimitusjohtajaa oli haettu isosta yhdysvaltalaisesta ohjelmistoyhtiöstä. Myös toista yhdysvaltalaista ehdokasta oli haastateltu Suomessa kesän aikana. Nimiä ei vielä tiedetty.
Lopullinen valinta tehtiin elokuussa. Yhdysvaltalaiset omistajat saivat tahtonsa läpi, Vanjokea ei valittu. Ollila kertoi lopputuloksesta omalle ehdokkaalleen vain vähän ennen valinnan julkistusta.
Nokia saa uuden isännän
Nokian hallituksen toimitusjohtajavalinnoista tiedotettiin 10. syyskuuta. Kallasvuo siirrettiin Nokia Siemens Networksin hallituksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi nousi Microsoftin yritysliiketoimintaa johtanut Stephen Elop. Nokialla arvostettiin erityisesti hänen ohjelmistotaustaansa. Jorma Ollila kuvailee lehdistötiedotteessa Elopia seuraavasti:
"Nyt on oikea aika vauhdittaa Nokian uudistumista ja tuoda yhtiöön uutta, erilaisin taidoin ja vahvuuksin varustettua johtajuutta edistämään yhtiön menestystä. Nokian hallitus uskoo, että Stephen Elopilla on oikeanlaista toimialakokemusta ja kykyä johtaa Nokiaa hyödyntäen yhtiön kaikkia mahdollisuuksia. Hänen vahvasta ohjelmistotaustastaan ja osoitetuista muutosjohtamistaidoistaan tulee olemaan merkittävästi hyötyä, kun päättäväisesti etenemme kohti Nokian muutosprosessin päätöstä. Uskomme, että Stephen pystyy viemään eteenpäin sekä innovointia että yhtiön strategian tehokasta toteutusta ja näin tuottamaan lisäarvoa osakkeenomistajillemme."
Vanjoki veti omat johtopäätökset hänet kalkkiviivoilla ohittaneen Elopin valinnasta ja ilmoitti 13. syyskuuta erostaan. Hänet nähtiin kuitenkin vielä 14. syyskuuta Nokia Worldissä, jossa hän esitteli myöhästyneet Symbian-puhelimet (Nokia E7:n, C7:n ja C6:n) ja linjasi yhtiön uuden tavoitteen saada kasvatettua mobiili-internetin käyttäjien määrää miljardilla. Elop nähtiin myös tapahtumassa, vaikkei hänen visiittinsä alkuperäiseen käsikirjoitukseen kuulunutkaan.
Toimitusjohtajana Elop aloitti virallisesti 21. syyskuuta. Heti ensimmäisenä työpäivänään Elop lähetti jokaiselle Nokian työntekijälle sähköpostin, jossa hän kysyi mitä uudistettavaa yhtiössä heidän mielestä oli. Oli selvää, että muutosjohtaja oli astunut taloon. Vastauksia Elopille kilahti tiettävästi yli 2000 kappaletta. Aineistoa yhtiön muuttamiseen oli siis yllin kyllin.
Elop ei ollut Nokialle varsinaisesti mikään uusi tuttavuus. Bloomberg Businessweekin mukaan hän oli tullut tutuksi jo parin vuoden takaisista neuvotteluista, joissa Microsoft yritti Elopin johdolla saada Nokian julkaisemaan Windows Mobile -alustaan perustuvia puhelimia. Vastalahjaksi Windows-puhelimista Elop tarjosi Officea Symbian-puhelimiin. Nokialle tämä ei riittänyt, yhtiö halusi Microsoftin siirtyvän Navteqin karttoihin. Ajatuksena oli, että Microsoft jakaisi osan karttapalveluiden synnyttämistä mainostuloista Nokialle. Isoa diiliä ei syntynyt, mutta Officen Symbian-version kehittämisestä saatiin tehtyä päätös.
Elopin taival Nokiassa alkoi mukavasti. Hän sai julkaista odotuksia paremman kolmannen kvartaalin tuloksen. Uutta toimitusjohtajaa tuloksesta ei voi varsinaisesti kiittää, sillä hän ehti olla talossa heinä-syyskuussa vain yhdeksän päivää. Tulosjulkistuksessa Elop kertoi olevansa yllättynyt siitä, että puhelimien myyntiä ei rajoittanut kysyntä vaan komponenttien puute. Puhelimia myytiin enemmän kuin pystyttiin valmistamaan. Uusimpien tuotteiden kysyntä oli hänen mielestään rohkaisevaa.
Elopin kommenteista ei paista läpi akuuttia kriisiä.
Kulisseissa kuitenkin suunniteltiin suuria muutoksia. Alun tutustumisvaiheen jälkeen Elop oli todennut Symbianissa olevan niin paljon ongelmia, että Nokian oli päästävä siitä eroon: joko siirtymällä omaan MeeGo-käyttöjärjestelmään tai talon ulkopuolella kehitettävään alustaan. Jälkimmäisessä tapauksessa vaihtoehdot rajoittuivat käytännössä Googlen Androidiin ja Microsoftin helmikuussa 2010 esittelemään uuteen Windows Phoneen. Päädyttiin käyttöjärjestelmävalinnassa sitten omaan tai ulkopuolisen kehittämään ohjelmistoon, Elop aikoi kertoa strategiastaan helmikuussa 2011.
Ensimmäiset yhteydenotot Googleen ja Microsoftiin tehtiin vuoden 2010 lopulla. Businessweekin mukaan Elop tapasi Microsoftin johtoa marraskuussa – samassa kuussa julkistettiin ensimmäiset Windows Phone -puhelimet.
Kivuttomin valinta käytössä olleista vaihtoehdoista oli ehdottomasti MeeGo. Kai Öistämö oli kuitenkin huolestunut uuden käyttöjärjestelmän kehitystahdista. Projektin tilan selvittämistä varten pyydettiin parisen kymmentä insinööriä haastateltavaksi. Ennen haastatteluja Elop kokosi tietonsa MeeGoon liittyen ja totesi tuotekehityksen olevan aivan liian hidasta uudistamista kaipaavalle Nokialle: ennen vuotta 2014 Nokia pystyisi julkaisemaan vain kolme MeeGo-puhelinta. Nokian pitkäaikainen toivonkipinä päätettiin tukahduttaa. Oli enää reipas kuukausi aikaa tehdä päätös: Android vai Windows Phone.
Kokonaista kuukautta ei kuitenkaan tarvittu, sillä Öistämön ja Elopin tammikuun 4. päivän reality checkin jälkeen kului vain kuusi päivää ja diili Microsoftin kanssa oli valmis. Nokia ja Microsoft aloittivat neuvottelut tammikuun 10. päivän aamuna Lontoossa ja valmista syntyi iltaan mennessä. Googlen kanssa käydyistä neuvotteluista on olemassa hyvin vähän tietoja, mutta Elopin mukaan hakukoneyhtiö ei suostunut neuvottelemaan Nokian kanssa. Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidtin mukaan yhtiö olisi kyllä halunnut Nokian siirtyvän Androidiin.
Android oli jo osoittautunut kilpailukykyiseksi alustaksi ja sillä oli laaja tuki operaattoreiden puolelta. Nokia pelasi upporikasta ja rutiköyhää valitessaan Windows Phonen, josta yhdelläkään valmistajalla ei ollut kuin muutaman kuukauden kokemus. Googlen Vic Gundotra ivaili matkapuhelinjätin päätökselle kirjoittamalla Twitteriin pari päivää ennen strategiamuutoksen julkistusta #feb11 "Two turkeys do not make an Eagle".
Hyppy tuntemattomaan palavasta lautasta
Stephen Elopin kaudesta Nokiassa tullaan kiistatta muistamaan ainakin yksi asia: Palava lautta -puhe. Se oli Nokian sisäiseen käyttöön tarkoitettu puhe, jossa Elop antoi työntekijöilleen vihiä tulevista isoista muutoksista yhtiössä. Elopin mukaan Nokia seisoi palavalla öljynporauslautalla (Symbian, MeeGo) ja sen oli tehtävä päätös joko kohdata varma kuolema (liekit) tai hypätä alas jääkylmään mereen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa olisi ainakin mahdollisuus selviytyä.
Elop koki tilanteen näin pahaksi siitäkin huolimatta, että Symbian oli markkinajohtaja selvällä erolla kaikiin muihin. Lisäksi hän oli syksyllä kehunut uusien Symbian-tuotteiden saamaa vastaanottoa ja sanoi komponenttipulan rajoittavan myyntiä.
Puheessaan Elop huomauttaa, ettei nykyaikana enää kilpailla matkapuhelinlaitteilla. Kilpailu on syventynyt puhelimien ympärillä olevien ekosysteemien väliseksi sodaksi. Ekosysteemiin kuuluu puhelimen lisäksi tietokoneet, sisältöpalvelut, paikkatietopalvelut, taulutietokoneet, sovelluskaupat, hakupalvelut, pelikonsolit ja niin edelleen. Mikäli Nokia olisi pitäytynyt omassa käyttöjärjestelmässä, se olisi joutunut rakentamaan laitteiden ympärille kokonaisen ekosysteemin (mahdollisesti muiden yhtiöiden avustamana) pärjätäkseen Googlea ja Applea vastaan. Tästä syystä nähtiin järkeväksi liittoutua Microsoftin kanssa, jolla oli jo presenssiä monissa ekosysteemien tärkeissä lokeroissa.
Pari päivää puheen vuotamisen jälkeen, Nokia tiedotti uudesta strategiastaan älypuhelimissa. Symbianista luovutaan ja tilalle otetaan Microsoftin Windows Phone -alusta. Strategiamuutoksen julkistamispäivään liittyy tietynlaista symboliikkaa, sillä 11. helmikuuta 2011 on paitsi hätänumeropäivä myös palindromi (11.02.2011). Tieto strategiamuutoksesta julkistettiin useita kuukausia ennen kuin ensimmäinen tuote saatiin markkinoille – tämä seikka nousee usein esiin kriitikoiden puheissa. Nokia ehkä kuvitteli että muutoksesta selvittäisiin ilman myynnin nopeaa romahtamista: yhtiö ennusti tiedotteessaan myyvänsä tulevina vuosina noin 150 miljoonaa Symbian-puhelinta, vaikka alustan aktiivinen kehitys lopetetaankin.
Nokia ei ollut kuitenkaan immuuni Osborne-ilmiölle (ilmiö, jossa yritys heikentää nykyisten tuotteiden myyntiä lupaamalla uudempia/parempia tuotteita liian aikaisin), sillä Symbian-puhelimien myynti lähti nopeaan laskuun. Yhtiö joutui varoittamaan odotettua heikommasta tuloksesta jo toukokuussa. Vakavaksi tilanteen teki se, ettei Nokia enää arvioinut loppuvuoden näkymiä. Oltiin sumussa, eikä tiedetty kuinka syvälle ollaan menossa. Yhtiö kertoi myös aloittavansa 4000 työntekijää koskevat yt-neuvottelut ja ulkoistavansa Symbianin kehityksen, minkä takia 3000 työntekijän arveltiin siirtyvän Accenturelle.
Alakulon keskelle Nokia N9:n julkistus kesäkuun lopulla toi toivoa paremmasta. Siinä oli tyylikäs design (siitä tuli myöhemmin Lumia-malliston noudattama muotokieli), MeeGo-käyttöjärjestelmä, tehokas moniajo sekä innovatiivinen Swipe-hipaisuele. Puhelin herätettiin yksinkertaisesti kaksoisnäpäyttämällä näyttöä. Toivo MeeGon tulevaisuudesta syttyi uudelleen, mutta Elop kertoi Helsingin Sanomille pian julkistuksen jälkeen ettei toista MeeGo-puhelinta tule, vaikka N9:stä tulisikin hitti. Nokia N9:n saatavuutta rajoitettiin tietoisesti syksyllä esiteltäviä Lumia-puhelimia silmällä pitäen.
Kesällä Nokia sai yt-neuvottelut päätökseen. Aiemmin ilmoitettu tarve vähentää Suomesta 1400 työpaikkaa pysyi voimassa. Syksyllä Symbian-tuotekehitystoiminnot siirtyivät Nokialta Accenturelle. Syksyllä aloitettiin toinen yt-kierros, jossa todettiin vähennystarpeeksi Suomessa 300 työpaikkaa. Nokia ei enää tarvinnut Symbian-aikakauden toimintoja, koska se oli siirtymässä Microsoftin käyttöjärjestelmään.
Ensimmäiset Windows Phone -puhelimet Nokia esitteli Nokia Worldissä 26. lokakuuta: Lumia 800:n ja Lumia 710:n. Puhelimet tulivat myyntiin porrastetussa aikataulussa: Suomeen ne tulivat vasta helmikuussa 2012, mutta muutamissa maissa niiden myynti alkoi jo ennen joulua. Vuoden 2011 lopulla Lumia-puhelimien toimitukset jäivät alle miljoonan kappaleen, mutta saatavuuden paranemisen myötä vuoden 2012 alussa toimitukset jakelukanaviin kasvoi kahteen miljoonaan.
Windows Phone -strategia alkaa toden teolla
Nokian rakenteiden uudistaminen ei loppunut vuoden 2011 yt-neuvotteluihin. Yhtiö pudotti melkoisen uutispommin vuoden 2012 alussa, se aikoi lopettaa ikonisen Salon matkapuhelintehtaan. Näin myös kävi ja Salossa 850 työntekijää laitettiin kortistoon. Nokia kertoi myöhemmin kesällä, että se aikoo sopeuttaa toimintojaan lisää, minkä takia Suomesta vähennetään 3700 työpaikkaa (näistä 850 Salon tehtaalta). Nokian yhteiskuntasuhteiden johtaja Esko Aho kertoi jättävänsä päivittäiset tehtävänsä yhtiössä ja siirtyvänsä Harvardin yliopistoon vain pari viikkoa ennen yt-uutisia. Kesällä julkistettujen sopeuttamistoimien yhteydessä lopetettiin pitkään huhuttu Meltemi-hanke. Sen piti mullistaa täydellisesti edullisten puhelimien markkinat.
Vuoteen 2012 mahtuu myös muutakin kuin irtisanomisia tai tehtaiden ja kehityshankkeiden lopettamisia. Nokia esitteli helmikuussa Symbian-pohjaisen 808 Pureview'n, jonka 41 megapikselin kamera ja äänentallennusominaisuudet löi kaikki ällikällä. Aluksi kukaan ei oikein tahtonut ymmärtää mistä suomalaisten insinöörien kehittämässä tekniikassa oli oikeasti kyse – ajateltiin, että Nokia oli vienyt megapikselikisan äärimmäisyyksiin. Kuten Nokia N9:n tapauksessa, 808 Pureview'ltäkin vedettiin mattoa alta: Nokian Jo Harlow kertoi heti puhelimen julkistuksen jälkeen, että tekniikalla varustettu Windows Phone -puhelin oli työn alla.
Nokia käynnisti myös niin sanotun operaatio Rolling Thunderin. Se oli koodinimi isolle markkinointihankkeelle, jonka tarkoituksena oli saada Nokian uusille Windows Phone -puhelimille vahva jalansija Yhdysvalloissa. Nimi saattoi olla enne, sillä Yhdysvaltojen armeijalla oli Vietnamin sodassa samanniminen operaatio, joka ei koskaan saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.
Nokia haki kasvua Yhdysvalloista solmimalla AT&T:n kanssa sopimuksen, joka takasi teleoperaattorille yksinoikeuden myydä tiettyjä uusia Lumia-puhelimia maassa. Keskitetty kampanja ei saavuttanut odotettuja tuloksia. AT&T:n myymälöihin tehtyjen valeostajatutkimusten perusteella operaattori ei suostunut myymään Nokian Windows Phone -puhelimia, vaikka niitä erikseen pyydettiin. Yhtiön valikoimassa Hero-aseman saaneen Lumia 900 -puhelimen sijaan myyjät ehdottivat ostajille Android- ja iPhone-puhelimia. Samanlaisia tuloksia saatiin Suomessa tehdystä tutkimuksesta.
Heräsi epäilys siitä, että operaattorit hylkisivät tietoisesti Windows Phonea. Microsoft osti vuonna 2011 VoIP-palvelu Skypen, joka puhelimiin integroituna uhkaa viedä pohjan operaattoreiden perinteisiltä lypsylehmiltä, eli puheluilta ja tekstiviesteiltä. Toisaalta operaattorit halusivat, että joku haastaisi Androidin ja iOS:n duopolin.
Nokian Lumia-puhelinkauppaa ei edistänyt sekään, että Microsoft oli päättänyt uudistaa Windows Phonea niin että yhteensopivuus vanhoihin ohjelmiin menetettiin. Samalla selvisi, ettei Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmä ole tulossa nykyisiin puhelimiin, vaan nille on tarjotaan vain pienempää 7.8-päivitystä.
Nokia oli jälleen siinä tilanteessa, että nykyinen mallisto oli vanhentunut jo ennen kuin uusia malleja oli tarjolla. Nokia N9:ää ja Symbian-puhelimia vaivannut Osborne-ilmiö uhkasi nyt Lumia-puhelimia.
Lumia-malliston ylösajon toinen vaihe alkoi syyskuussa, kun Nokia esitteli Lumia 920:n ja 820:n. Puhelimista löytyi Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmä ja langaton lataus. Lumia 920 on maailman ensimmäinen maailmanlaajuisesti myytävä optisella kuvanvakaimella varustettu puhelin. Nokia muunsi kameraosaamisensa ja langattoman latauksen toisen sukupolven Lumioiden myyntivalteiksi.
Vuoden 2012 saldoksi muodostui vaivaiset 13,3 miljoonaa toimitettua Lumia-puhelinta. Se oli suuri pettymys Microsoftille, joka varmasti kuvitteli saavansa paljon suuremman osuuden älypuhelinmarkkinoista. Olihan Nokia maailman suurin älypuhelinvalmistaja 30 miljoonan laitteen toimituksillaan (Q4/2010) silloin kun Windows Phone -sopimusta sorvattiin. Microsoftin miljardin dollarin vuosittaisesta tuesta huolimatta Nokia ei yltänyt parempaan.
Yhteistyö ei kanna hedelmää
Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer ymmärsi, ettei näin voi enää jatkua. Hieman yli vuoden kokeilun ja kahden vuoden yhteistyön jälkeen Ballmer otti tammikuussa 2013 yhteyden Nokian hallituksen puheenjohtajaksi vuotta aiemmin nousseeseen Risto Siilasmaahan. Miesten kerrotaan tavanneen Mobile World Congress -messujen aikaan barcelonalaisessa hotellissa. Miehet totesivat yhdessä, että yhteistyötä oli parannettava.
Miesten tapaamisesta alkaneet neuvottelut ja muutama tapaaminen johtivat lopulta siihen, että tämän vuoden elokuussa kaikki oli valmista Nokian puhelinliiketoiminnan myymiseen. Nokialla koettiin, ettei yhtiö kykene enää nousemaan jaloilleen puhelimissa. Toiminnalla on paremmat edellytykset jatkua Microsoftin rahoittamana ja omistamana. Microsoftilla taas halutaan kehittyä applemaisemmaksi: integroiduista tuotteista (laite ja käyttöjärjestelmää kehittä sama yhtiö) on tullut voittajastrategia. Google ja Samsung ovat myös ottaneet askeleita tähän suuntaan (Motorolan osto, Tizenin kehitys).
Nokian Lumia-toimitukset ovat kuitenkin kasvaneet tasaisesti ja kesäkuun lopussa oltiin jo siinä pisteessä, että Windows Phone -puhelimia oli toimitettu tänä vuonna yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä (13 milj. kpl). Volyymit ovat tuplaantuneet. Niin sanottu break-even-taso, eli puhelimet tuottaisivat nollatuloksen, tuntui saavutettavissa olevalta asialta: siihen vaadittaisiin 10 miljoonaa toimitettua Lumiaa per vuosineljännes (huhti-kesäkuun toimitukset olivat 7,4 miljoonaa kappaletta).
Symbianin alasjon suurin hyötyjä on ollut ehdottomasti Samsung ja Googlen Android. Samsungin älypuhelintoimitukset (per vuosineljännes) vastaavat nykyään vuoden 2010 lopun älypuhelinmarkkinan suuruutta. Markkinoiden koko on siis kasvanut aivan uskomattoman paljon kolmessa vuodessa. Nokia lahjoitti Androidille erittäin paljon kasvutilaa annettuaan johtavalle älypuhelinalustalle niskalaukauksen 11. helmikuuta 2011.
Olisiko Android tai MeeGo sittenkin olleet parempia vaihtoehtoja? Spekulaatiot tulevat varmasti jatkumaan vielä pitkään, vaikkei se muuta asioita miksikään.
Jälkiviisastelu
Jälkiviisastelu on parasta viisautta mitä maailmassa on, koska se perustuu kaikkien käsillä oleviin faktoihin. Voidaan todeta, että Nokia teki erittäin rohkean ja radikaalin päätöksen vuonna 2011. Valitettavasti se ei tuottanut hedelmpää pidemmän päälle, ei ainakaan Nokialle. Microsoftilla Nokian puhelinliiketoiminnalla alkaa uusi elämä.Mikä oli sitten se todellinen syy miksi Nokia epäonnistui Windows Phone -strategiallaan? Huonot puhelimet? Instagramin uupuminen Windows Phonen sovelluskaupasta? Kypsymätön käyttöjärjestelmä?
Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen tuskin on, mutta kenties yksi tärkeimmistä epäonnistumiseen johtaneista syistä oli Nokian fokusoituminen väärälle markkina-alueelle. Yhdysvallat oli monta vuotta suurin ja kaunein älypuhelinmarkkina. Se oli maa, joka teki Applen iPhonesta niin suositun kuin se nyt on. Nokia halusi enemmän kuin mitään muuta onnistua Yhdysvalloissa – siellä pärjääminen sementoisi yhtiön aseman maailman johtavana älypuhelinvalmistajana.
Tehdäkseen läpimurron Yhdysvalloissa, Nokia otti käyttöön Windows Phonen ja teki suuria satsauksia rapakon taakse. Operaattorit otettiin mukaan yksinoikeussopimuksilla ja mainontaan käytettiin tuhottomasti rahaa. Androidin ja iPhonen duopolia ei kuitenkaan saatu rikottua. Pohjois-Amerikan puhelintoimitukset olivat huipussaan (WP-aikakaudella) loka-joulukuussa 2012: 700 000 puhelinta.
Samaan aikaan kun yhtiön fokus oli Pohjois-Amerikassa, tuli Kiinasta maailman suurin ja yksi nopeimmin kasvava älypuhelinmarkkina. Jo joka kolmas maailman älypuhelin toimitetaan Kiinassa myytäväksi. Nokialla ei ollut kuitenkaan kunnollista strategiaa Kiinan suuntaan. Microsoft on itse myöntänyt, ettei sillä ollut juuri minkäänlaista kokemusta tai tietoa siitä mitä kehitysmaissa asuvat odottavat ja haluavat puhelimiltaan. Niinkin yksinkertainen asia kuin tiedostojen siirto Bluetoothin yli puuttui ensimmäisistä Windows Phone -puhelimista. Nokia joutui opettamaan Microsoftia mitä ihmiset Kiinassa, Intiassa ja muualla Aasiassa haluavat.
Kolmannen ekosysteemin pystyttäminen on vaikeaa jos tärkeimmällä yhteistyökumppanilla ei ole käsitystä siitä mitä ihmiset Yhdysvaltojen ulkopuolella haluavat.
Kiinan tärkeys on tullut konkreettisesti ilmi siinä, että suurimpien älypuhelinvalmistajien joukosta löytyy kolme kiinalaista valmistajaa, joista kovin harva oli tietoinen 3–4 vuotta sitten (ainakaan puhelimien kautta). Lenovo, Huawei ja ZTE kuuluvat top 5:een. Tämän vuoden alussa Coolpad-niminen yhtiö nousi maailman yhdeksänneksi suurimmaksi valmistajaksi, ohittaen esimerkiksi Nokian. Kiinalaisista kasvavista yhtiöistä maininnan ansaitsevat myös Xiaomi ja Oppo.
Nokian osavuosikatsauksia selailemalla selviää, että Nokian Kiinan alueen liikevaihdosta haihtui Q4/2011–Q4/2012 välisenä aikana 79 prosenttia. Puhelimien lukumäärällä mitattuna toimitukset Kiinaan laskivat 69 prosenttia. Nokia esitteli ensimmäiset Lumia-puhelimet Q4/2011. Lasku on vielä suurempaa jos vertailupisteeksi otetaan Q4/2010, jolloin Windows Phone -strategiasta ei ollut tietoakaan. Kiinan liikevaihdosta häivisi kahdessa vuodessa 87 prosenttia ja toimitukset pienenivät 79 prosenttia. Lukemat koskevat koko Devices & Services -yksikköä, joten peruspuhelimien myynti on otettu huomioon.
Androidin markkinaosuus Kiinassa on arviolta 90 prosenttia. Alla oleva graafi näyttää hyvin selvästi miten Android ja Nokia ovat pärjänneet viime aikoina Kiinassa.
Kommentit (6)
Hyvä artikkeli!
"Ennen haastatteluja Elop kokosi tietonsa MeeGoon liittyen ja totesi tuotekehityksen olevan aivan liian hidasta uudistamista kaipaavalle Nokialle: ennen vuotta 2014 Nokia pystyisi julkaisemaan vain kolme MeeGo-puhelinta."
Tämä Elopin masinoima ajatus on kummallinen, koska N9 julkaistiin jo 2011 ja olisi helppoa väsätä lisää malleja siltä pohjalta. Toki se ei ollut valmis MeeGo, vaan Maemon ja MeeGon sekasikiö, eikä sisältänyt Intelin prosessoria, kuten MeeGon suunnitelmissa alunperin haluttiin olevan.
Luultavasti Elop tarkoituksellisesti haki täysin valmista MeeGoa Intelin prosessorilla, jossa on toteutettu kaikki määrittelyt jotka projektille oli asetettu, jossa suurin hidaste oli juuri Intelin prosessorin kehittely.
Tarkoituksellisesti, jotta tilanne saatiin näyttämään surkealta myös MeeGon osalta, jolloin oli muka pakko valita WP tai Android. Oli helppo päätellä että WP:n kanssa kusessa oleva MS antaa myötäjäisiä paljon enemmän kuin Google.
Polku Windows-alustaan näyttää vahvasti olleen tarkoituksellisesti viitoitettu.
Tai sitten yksinkertaisesti oli jo 2010 sovittu että menää MS-leiriin eli nämä Symbian/MeeGo mollaukset, neuvottelut Googlen kanssa ym. olivat pelkkää teatteria ja sopivan tarinan kerrontaa.
1@ näkeehän sen tizenistä miten aikataulut paukkuu ja mitään valmista ei tule.
maemo/meego samaa sarjaa...
1@ Ainakin Meegon tarinaa lukiessa tuli mieleeni, että varmaan Elopin näkemys piti paikkansa silloin, kun päätös uudesta käyttöjärjestelästä tehtiin. Puhelin oli silloin täysin kesken ja loppujenlopuksi sai täydellisen loppukirin ennen valmistumistaan juuri sen takia, että tiedettiin kehityksen loppuvan.
En pidä Elopia minään Troijanhevosena, vaan hänellä oli väärä visio. Amerikkalainen toimitusjohtaja, joka valitsi amerikkalaisen käyttöjärjestelmän suunnattuna markkinalle, joka oli loppujenlopuksi lähestulkoon triviaali.
Keskittyminen Aasiaan ja Eurooppaan olisi näin jälkiviisaasti sanottuna järkevämpää, jossa Nokian silloisilla käyttöjärjestelmillä oli vahvuuksia verrattuna WP:hen.
@2 Veikkaan, että eivät halua julkaista ennen kuin Tizen on parempi, kuin markkinoilla tällä hetkellä olevat alustat. Vaikka käyttöjärjestelmä näyttäisi kaikinpuolin hyvältä, niin sen tekeminen paremmaksi vaatii uusia ennenäkemättömiä innovaatioita, jotka eivät kuitenkaan aivan helppo juttu ole.
Sama juttu Sailfishillä.
Uskon että Elop teki niin kuin parhaaksi näki. MS:n taloudellinen tuki oli varmasti huomattava seikka kun käyttöjärjestelmästä päätettiin. Nokian olisi ollut hankala yksin saada edes samankaltaista ekosysteemiä käyttiksen ympärille mitä WP:llä nyt on.
Samsungille ei ole vielä ongelma se,että Tizenin kehitys kestää mutta ..."hiljaa hyvä tulee"!. ;)