Laturin puuttuminen myyntivarustuksesta mahdollistaa myös myyntipakkauksen pienemmän koon. Yhdessä laturin puuttumisen kanssa tämä johtaa pienempään rasitukseen ympäristölle. Nokia kertoo myös lahjoittavansa WWF:lle neljä puntaa jokaista myytyä N79 Ecoa kohden.
Nokian mukaan monilla ihmisillä on usein jo entuudestaan laturi Nokia-puhelimelleen, jolloin myyntipakkauksessa mukana tuleva laturi jää turhaksi.
N79 Ecoa myydään vain Petrol Black -värivaihtoehdolla. Lisäksi mukana tulee kolme Xpress-On-takavaihtokuorta. N79 Eco maksaa Nokian verkkokaupassa täsmälleen saman verran kuin tavallinenkin N79 eli 319 puntaa.
N79 Econ saatavuuden mahdollisesta laajentumisesta useammille markkinoille ei toistaiseksi ole tietoa. Kyseessä on ilmeisestikin kokeilu, jolla Nokia haluu kerätä kokemusta puhelinten myymisestä ilman latureita. Sivuilla on tätä varten myös kysely, johon voi halutessaan osallistua ja kertoa mielipiteensä.
N79 vaikuttaa nousseen Nokian erikoismallien alustaksi. Edellispäivänä Nokia nimittäin julkisti N79 Active -mallin, jonka mukana tulee Polarin sykemittarivyö.
Kommentit (37)
Tätä käytäntöä olisi hyvä yleistää jos vaan virtaliittimillä olisi joku standardi.
Olisko USB hyvä standardi? Voisko nokialainenkin ottaa sieltä virran?
Nykyäänhän on Nokialta tullut puhelimia jotka osaavat ottaa virran microUsb-liitännästä ja varmaan siihen suuntaan ollaan menossa. USB-standardin mukaan virransyöttö olisi max. 500 mA, mutta näyttäis nuo Nokian laturit enemmän antavan. Itsellä löytyy noita vanhempia Nokian latureita (paksumpi liitin) vaikka kuinka paljon.
Kiinassa on latureista iso ongelma. Sielä on tai tulossa on laki että puhelin pitää myydä ilman laturia.
Kiinassa on latureista iso ongelma. Sielä on tai tulossa on laki että puhelin pitää myydä ilman laturia.
"Lisäksi mukana tulee kolme Xpress-On-takavaihtokuorta."
No sehän se vasta ECO:a :)
5800 mallissa on vaihteeks erilainen latauspistoke, mitä aikaisemmissa nokioissa.
Vähän väliä ne niitä laturinpäitä vaihtelevat.
usb-lataus on tuloillaan, hitaasti mutta varmasti
USB-lataus olisi huono standardi siksi, että USB-latauksen teho riippuu hyvin paljon latausjohdon pituudesta. Yli metrin pituinen johto on hyvin tehoton latauskäytössä, ja käytännössä kaikki lataukseen tarkoitetut johdot ovatkin alle 10 cm pituisia (esim. mp3-soittimissa yms. näitä jo näkee).
Miten niin huono?kuinka moni nyt tosissaan tarvii yli 0,5m latausjohtoa?Usb-laturi hoitaa homman tyylikkäästi.
Jos ovat kierrätyskelposia ja tehty kierrätysmateriaalista, niin ei siinä sitten mitää. Parempihan olisi kuitenkin ollut, että tulisi ihan pelkät yhet kuoret.
Tuo värin nimi on muuten aika eko, "Petrol Black". Eikös Petrol ole öljy? Ja öljy ei ole sitä ympäristöystävällisintä ^^
mini usbille ääni täältäkin!ne nyt jotain kestivätkin nokian vanhojen latureiden paksut liittimet mutta noi uudet ohuet on sieltä jostakin kestävyydeltä.
Onhan htc:n puhelimissa usbia käytetty lataukseen jo ties kuinka monta vuotta. Ja ihan saman mittaisella johdolla mitä noksuissakin on. Hyvin toimi, itellä ei ollu mitään ongelmia. Oli vielä pirun näppärä kun reissuissa sai ladattua digikameran johdolla läppäristä.
Timo@
Jaa erilainen pistoke 5800 puhelimessa? Tähän asti kyllä olen ollut huomaavinani, että tasan samanlainen pienempi liitin, kuin hyvän aikaa muissakin nokialaisissa.
Macgyver@
Kannattaisi hieman opiskella sähköoppia. Pituudella ei ole käytännössä MITÄÄN vaikutusta latauksen tehoon. Sen sijaan paksuudella sitten voikin olla.
Semmosta infoa tähän väliin, että kiinassahan tulee pakolliseksi, että jokaikinen puhelin käyttää lataamiseen mini-usb porttia, muuten puhelinta ei saa myydä. Ihan kätevä ratkaisu, levinnee myös muualle maailmaan tuo mini-usb virransyöttö sen johdosta.
#14 Tapsa
Ehkä se sähköopin opiskelu olisi sielläkin kohdillaan.
Johdinmateriaalin resistiivisyys ja johtimen pituus vaikuttaa ihan samalla mitalla, kuin se poikkipinta-ala. Ja kuitenkin ensimmäinen 10-50cm siitä poikkipinta-alasta on jo poskellaan, kun se menee kuparina emolevyllä...
USB on huonoin keksintö ikinä virransyötön kannalta.
Niko@
Siis kyllähän se pituus vaikuttaa vastukseen, mutta ei latauksen tehoon käytännössä edelleenkään. Se on melko yhden tekevää onko se johto sentin vaiko kaksi metriä pitkä, ellei puhuta kumista johdinmateriaalina.
Aika absurdi ajatus noin muutenkin, että materiaalin resistisyys ja materiaalin pituus vaikuttaa samalla mitalla. Meneekö siis kumista samalla lailla virta läpi kuin kuparista?
Jotenka, USB-latauksessa loppuu kyllä ensin virransyötöltä voimat, kuin johto alkaa vastustamaan. Ellei tietysti taas puhuta kumista johdinmateriaalina.
Pystyyhän sony ericcsonissakin lataamaan usbin kautta (ainakin K550i)
tapsa kyllä iha oikeassa, ne jotka meinaa että usb johdon liiallinen pituus esim. 2m hukkaisi virran jonnekkin matkalla voivat miettiä miten syrjäseudulla käy sähkötolppia pitkin kulkevalle sähkölle jota saattaa olla kilomerti tolkulla eikä sekään ole edes lerssin paksusta lakua.
Asia muuttuu aika radikaalisesti jos puhutaan A pari sataa kertaisista tehoista ja B kilometrin pituisista kaapeleista.
Nyt kuitenkin puhutaan latureiden suhteen parista metristä ja muutamista milliAmpereista, sekä parista voltista. Käytännönmerkitystä ei siis todellakaan ole johdon pituudella. Tietysti jos väliin laitetaan muutama sata kilometriä johtoa, niin sitten tilanne on täysin toinen. Toisaalta silloin pituus ei enää palvele itse käytäntöä.
Voit ihan itse pistää eri pituisia tasapaksuisia johtoja ja mittailla niiden vastuksia ja laskea tehohävikkejä sitten.
Hävikki varmasti löytyy, mutta onko tuloksilla sitten käytännönmerkitystä?
Johdon paksuus taasen on asia erikseen. Mutta silloinkin johdon paksuus, jossa tehoilla alkaa olemaan isompaakin merkitystä, on jo niin ohkaista, että silloinkin menetetään jo muitakin käytännönhyötyjä.
Pitää myöskin muistaa, että sähkö kulkee johtimen pinnalla, jolloin esimerkki piirilevyllä olevasta kuparista on hivenen eriasia, kuin johto. Vaikka folio piirilevyllä onkin ohut, niin hyötysuhde virran kulkemiselle on täysin eri, kuin johdolla, joka on paksu. Pinta-ala, jossa sähkö kulkee, voikin olla sama mikä sillä kuparilla piirilevyllä.
iphoneahan voi ladata usbmuuntajalla tai koneesta suoraan samalla piuhalla.
Täällä kun ihmiset puhuvat että johdon pituudella ei ole mitään väliä muuta kuin suurilla tehoilla ja kilometrien mitoilla niin miten selitätte sen että yli 5 metrin usb-piuhalla eivät laitteet toimi ellei käytä aktiivista johtoa tai vahvistinta?
Ja vielä lisää kommentoitavaa Tapsan tekstistä. Esim. HDMI-kaapeleissa on todella suuri merkitys pituudella. Jos metrin piuhan laadulla tehdään muutaman metrin piuha niin eipä se toimi sitten millään.
Ja et nyt itsekkään usko siihen että sähkö osaisi kulkea vain pinnalla. Jos se osaisi niin piuhoista kannattaisi tehdä onttoja koska pintaa olisi paljon enemmän.
Pelkästään pinta-ala ratkaisee ja jos johdossa on enemmän neliöitä kun vaikka 5 metriä leveässä foliossa niin johto siirtää paremmin sähköä...
Totta se on, että korkeataajuinen sähkö kulkee pääasiassa johtimen ulkopinnalla. Tosin laturiin se ei liity mitenkään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Skin_effect
jartar
Tutulla on mokkula 10m USB-piuhan päässä ja hyvin toimii ilman vahvistinta
Nerokasta, myydään vähemmän tavaraa samalla hinnalla.. ihan kuin iPhone, jonka korjausvaihdossa menneiden koneiden osista tehdään kuulemma uusia..
"N79 Eco maksaa Nokian verkkokaupassa täsmälleen saman verran kuin tavallinenkin N79 eli 319 puntaa."
jartar@
Singnaalit on asia erikseen. Silloin on tärkeää, että ykköset ja nollat ovat ykkösiä ja nollia vastaanotossakin. Jos olisit kouluja käynyt aiheesta, niin voisit tietää, että niiden säilyvyys ei ole ihan niin yksinkertainen asia ja siksi on esimerkiksi keksitty kierteiset kaapelit ja magneettiset häiriönpoistajat jne. sekä tietysti paria kohden maat ja kaapelin ulkopinnalla kulkevat foliot. Vai ajattelitko, että nämä kaikki estävät tehollisen hävikin? Ihme ettei niitä käytetä esim. latausjohdoissa.
ju1ce@
Sama koskee laturiinkin ja vaikka ei liittyisikään, niin siltikään sillä pituudella ei ole käytännönmerkitystä. Osa syynä myöskin heikkovirtatasollakin käytetään monisäikeisiä johtoja, vaikka ovatkin kalliimpia.
Piti vielä sanomani jartarin tyypilliseen näsäviisasteluun, että mietippä kahdesti miksei ne johdot tosiana ole onttoja? Voisiko olla syynä kestävyys tai hinta? Voisin kuvitella, että onttojen piuhojen teko olisi aikas paljon kalliimpaa, kuin ilman ilmasydäntä. Aina kun materiaalin säästäminen ei takaa halpaa lopputulosta.
Puhumattakaan nyt kestävyydestä, kun johtimet murtuisivat todella helposti.
USB-lataus kuulostaa paremmalta kuin on. Itsellä MP3-soitin ja BT-headset, jotka voi ladata vain ja ainoastaan USBista. Ja se on todella hankalaa. Niin hankalaa, että ositn erillisen USB-laturin (toinen pää töpseliin ja toisessa USB, joka sitten tökätään ladattavaan härveliin).
Muistakaa, että aina ei ole pc:tä saatavilla tai vapaata USB-liitäntää!
USB-lataus kuulostaa paremmalta kuin on. Itsellä MP3-soitin ja BT-headset, jotka voi ladata vain ja ainoastaan USBista. Ja se on todella hankalaa. Niin hankalaa, että ositn erillisen USB-laturin (toinen pää töpseliin ja toisessa USB, joka sitten tökätään ladattavaan härveliin).
Muistakaa, että aina ei ole pc:tä saatavilla tai vapaata USB-liitäntää!
Ehkäpä USB liitäntä ei tule kysymykseen ainoana Nokian virransyöttöliittimenä koska se ei ole standardi lataus/virranottoliitin, mene ja
Verkkojännitteen taajuus on vain 50Hz joten suurtaajuustekniikastahan ei ole kysymys.
Kolme eri mallia olevia natuliittimiähän uusimmissa Nokialaisissa on käytössään eli yleisin 2 mm liitin jolla toimii 85 eri mallia, ja 3,5 mm liitin jolla toimii 91 eri mallia sekä microUSB-liitäntä jolla toimii 11 eri puhelinta.
Latureiden antojännitteet: 5-7,5 Vdc ±5 % ja antovirrat: max n.500 mA joten tietokoneestasikin saat usb sovituksella ja virransyöttö kytkettynä elimesi ladattua...
Kiinnitin asiaa tutkiessani huomiota mallirunsauteen eikä kaikkein vanhimmat mallit ole varmaan edes laskemieni 188 eri nokialaisten mallien joukossa ...
No puhelin kai pitää olla tarpeen mukaan.
Tyylikkään näkönen tuo musta N79, paljon parempi kuin vakio
Ottakaa huomioon että niissä sähköpylväissä siinä lerssin paksusessa kaapelissa menee yleensä 20kv tai 110kv jännite jolloin pienemmällä virralla saadaan huomattavasti suurempi teho ja näin pienennettyä kaapelin paksuutta. Kaapelin paksuus muuttuu huomattavasti jos yritetään saada se 500mA 5voltin jännitteellä kuin esim. 12v tai jopa 230v jännitteellä. Ja kun kyseessä on vielä tasavirtaa häviöt vain kasvavat.
Mutta tosiaan noin lyhyillä matkoilla 0,5m-2m tuon kaapelin tuottama häviö jäänee alle 10mA tasolle jolla ei ole käytännön merkitystä lataus ajassa.
Nopeasti laskettuna 5v 0,1ohmin vastuksen nousu vaikuttaa n.5mA ja 12v n.2mA Vaikea sanoa paljonko tuossa kaapelissa tuota vastusta sitten on jo valmiiksi kun ei riittävän tarkkaa mittaria tähän hätään löydy.
"Sähköopille" sen verta alustavaa sähköoppia, että mitä enempi on vastusta, sitä vähempi kuluu virtaa. Joten jos pelataan vain virroilla, niin järkevintä olisi käyttää jopa tahallaan vastuksia edessä.
Asian voi ihan demostroida sillä, että pistää pariston napojen väliin ensin pelkän johdon ja mittaa virran ja sitten perään pistää vaikka jonkun vastuksen ja taas mittaa virran.
Että jos lähdetään tästä liikenteeseen ensin. Mietitään sitten enempi asioita.
Tietysti jos nyt ihan kauhiasti haluat tietää miten paljon vastusta on parin metrin kaapelissa, niin voinet varmaan ihan mitata yleismittarilla?
Mutta käsittääkseni laturissa on tarkoitus saada enemmän sitä virtaa että lataus nopeutuisi eikä suinkaan lisätä sitä vastusta että virta vähenisi.
Yleismittarilla ei noin pienissä vastuksissa saa tarkkaa arvoa. Enemmin käyttäisin jotain oikosulkumoottoreiden käämien tarkastus mittaria tai jotain muuta vastaavaa joilla saa 0.001 ohmin tarkkuus.
Joo, ajattelin vain, että mitä koetit ajaa takaa.
Mutta kyllä yleismittari nyt käytännön kannalta on vallan riittävä mittari mittamaan. Ei tuossa nyt ole kovin ratkaisevaa "sataset", saatika nyt "tonnit".
Kahden metrin kaapelin vastusta ei kyllä mitata kuin galvanometrillä, ihan turhaa on yleismittaria siihen tarjota.