KWF-B2500 mahdollistaa siis WiMax-yhteyden hyödyntämisen iPhone 4 -puhelimissa, ja WiMax nopeuttaa mm. surffausta 3G-yhteyksiin verrattuna. Laajennuskuoren myötä puhelimen mitat ovat 126,5x62x17,2 mm ja samalla painoa tulee 68 grammaa lisää, eli kokonaispaino on 205 grammaa.
Yhdellä latauksella kuorelle luvataan toiminta-aikaa viisi tuntia, ja laite toimii tarvittaessa puhelimen vara-akkuna. Tiedonsiirtonopeuksien osalta maksimi on KT:n mukaan 40,32 Mbps, ja nopeita yhteyksiä voi käyttää suurimmissa kaupungeissa sekä moottoriteillä.
Ylimääräisiä kuoria kammoksuville tarjolla on myös kannettava mokkula (KM-MR100), joka mahdollistaa WiMax-yhteyden jakamisen WLAN-verkon avulla kolmelle laitteelle samanaikaisesti. Kokoa mokkulalla on 70x50x17,5 mm ja elopainoa löytyy 59,5 grammaa.
KT:n halvin WiMax-liittymä on 10 000 wonia eli noin 6,5 euroa kuukaudessa. Rajoittamaton WiMax-paketti kustantaa 40 000 wonia eli noin 26 euroa kuukaudessa.
Kommentit (11)
Miksi pitää olla noita merkintöjä niin monia, ja Suomessakin käyttää noita Ameriikoissa käytettyjä merkintämuotoja? Eikö olis ihan järkeenkäypää kirjotella vaan "Mt/s" tai "kt/s". Eikö tuo "40 Mbps" ole sitten vain 4 Mt/s? Luo turhaan harhakäsityksiä isoilla luvuilla.
Nikotiko, eikös se ole ihan sama asia. Mebitavulla(MiB) ja megatavulla(Mb) on erot. Megabittiä per sekunti = megatavua per sekunti. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavu_(tietotekniikka)
Kannattaa ensin katsoa faktat.
Muistelin vain kun aiemmin tutkin sitä kbps merkintää.
@2. Yksi tavu on 8 bittiä, eli 40Mb/s = 5Mt/s = 5000Kt/s.
Tieto löytyy myös linkittämästäsi artikkelista
eiku juu, ei ole sama.... Huppista
Jepjep. Muistelinkin, että tavu on iso B enkkulassa.
1@
>Eikö olis ihan järkeenkäypää kirjotella vaan "Mt/s" tai "kt/s".
>Eikö tuo "40 Mbps" ole sitten vain 4 Mt/s? Luo turhaan
>harhakäsityksiä isoilla luvuilla.
Tiedonsiirrossoa käytetään bittejä, kuvaa yhteydennopeutta selkeästi paremmin kuin kuin tavut. Tavuja harvemmin käytetään ja silloinkin lähinnä jos siiretään tavuja.
(no nuorison keskuudessa puhutaan esim Mt/s useammin)
> Eikö tuo "40 Mbps" ole sitten vain 4 Mt/s? Luo turhaan
> harhakäsityksiä isoilla luvuilla.
Jos jonkin yhteyden nopeus on jotain, niin sen päällä siirettävä hyötydatan ja esim jonkin tiedoston tavujen siirtonopeus voi riippua monesta. ja olla esim mainitsema 4Mt/s tai jotain muuta.
40Mb on tavuina vajaa 4,8 Mt (^2)
Tavujen kerrannaisissa on myös se ongelma että käytetään nätisti sekaisin kymmen kantaisia ja kaksikantaisia kertoimia.
@8.
Lähinnä tarkoitin selvyyden luomiseksi, kun ei täälläkään kaikki oo huippunörttejä ja tiedä jokaisen merkinnän merkitystä. Yleisestihän kaikki haluavat tietää sen siinä muodossa missä se sitten näkyy muistissa. Helpointa sitä on myös verrata latausnopeuteen kun sitä voi suoraa verrata tiedoston kokoon. Vaikka nuo nopeudet ovat joka tapauksessa harhaanjohtavia tavalliselle tallaajalle.
Nettiyhteyden todelliseen nopeuteen, esimerkiksi kuinka nopeasti nettisivu latautuu, vaikuttaa moni muukin tekijä, kuin yhteyden teoreettinen maksiminopeus. Yhtenä tärkeimmistä muista tekijöistä on latenssi, eli kuinka pitkään liikennöinti serverille ja takaisin kestää. Täten on ihan hyvä, että eri tekniikoita kutsutaan markkinointinimillä, kuin että kuluttajalle myytäisiin isoa nivaskaa eri numeroita.
9@
>Lähinnä tarkoitin selvyyden luomiseksi,
Bittiä sekunnissa on selkeämpi, jos sen ymmärtää niin ymmärtää megatavua sekunnissakin, tai päinvastoin.
> kun ei täälläkään kaikki oo huippunörttejä ja tiedä jokaisen
> merkinnän merkitystä.
Totta, siksi ei kannata käyttää "vääriä" yksiköitä.
>Yleisestihän kaikki haluavat tietää sen siinä muodossa missä se
>sitten näkyy muistissa. Helpointa sitä on myös verrata
>latausnopeuteen kun sitä voi suoraa verrata tiedoston kokoon.
Siksi nimenomaan ei tavuja sekunnissa.
Nopeuskriittisissä sovelluksissa nimenomana puhutaan bittinopeuksista, viive kriittisissä sovelluksissa puhutaan lisäksi viiveistä.
Ilkeästi sanottuna megatavua sekunnissa nopeus yksikkönä ei juuri käytetä, ehkä jotkin tiedostojen lataajat.
> kun sitä voi _suoraa_ verrata tiedoston kokoon.
Kärjistäen tiedonsriitonopeus ja tiedostonsiirto nopeus on eriasioita. Tiedostonsiirto nopeus on toki riippuvainen yhteydennopeudesta, se on myös riippuvainen muistakin tekijöistä.
Huono autovertaus: tavaratilan kapasiteetti litroina ei kerro suoraan montako juomakoria sinne mahtuu.