LVM ilmoitti maaliskuun lopussa, että hallitus aikoo järjestää 800 MHz:n taajuudella toimivien 4G-verkkojen taajuuksista huutokaupan viimeistään vuoden 2013 aikana.
Ylen haastattelema Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner ei näe 4G-verkoille vielä tarvetta. Mannerin mukaan edelliset kokemukset 3G-verkon yleistymisestä viittaavat siihen, että myöskään 4G ei tule yleistymään ministeriön suunnittelemalla vauhdilla. Yleistymistä hidastaa perinteinen muna-kana-ongelma, eli päätelaitteiden puuttuessa operaattoreiden ei kannata investoida verkkoihin eikä päätelaitteille nähdä tarvetta kun verkkoja ei ole.
Mainospuheet kymmenistä megabiteistä saavat Mannerilta myös tuomion. "Kapasiteetti, mitä tukiasemasta tulee, on kuitenkin jaettu kapasiteetti. Mummo syrjässä voi yksin saada sen nopeuden. Mutta odotas, kun on sata tai tuhat käyttäjää saman tukiaseman alla", professori kommentoi Ylelle.
4G-tekniikalla eli tarkemmin ottaen LTE-tekniikkaan pohjautuvilla verkoilla on hyvien nopeuksien lisäksi haittapuolensa. Tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa älypuhelimen tehonkulutus kasvaa samaan tahtiin, Manner selittää. Edes lupaus nopeudesta ei välttämättä siis saa käyttäjiä siirtymään LTE-tekniikkaan jo ennestään lyhyen akkukeston kustannuksella. Todennäköisempää onkin, että LTE-yhteyksiä käytetään ainakin aluksi lähinnä kannettavien tietokoneiden yhteydessä nettitikuilla ja mokkuloilla.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Jouni Ikonen ei usko nopeidenkaan langattomien yhteyksien korvaajan nykyisiä langallisia pistokkeisiin tulevia nettiyhteyksiä. Ikonen huomauttaa, että 4G-verkkojen mainostetut nopeudet tarkoittavat yleensä verkosta käyttäjälle saatuja nopeuksia. Pilvipalveluiden lisääntyessä käyttäjillä kasvaa tarve siirtää suurempia datamääriä myös verkkoon päin.
Asiantuntijoiden epäilyksistä huolimatta verkkojen rakentaminen ja suunnittelu on parempi aloittaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Kasvaneilla nopeuksilla ja suorituskyvyllä on tapana löytää käyttötarkoituksensa. Samalla kannalla on Ylen haastattelema viestintäministeri Krista Kiuru. Kiurun mukana 4G-verkkojen alullepanolla halutaan palvella kansan tarpeita ja samalla luoda teknologia-alalle uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. "Luodaan tietoa jalostamalla sellaisia sovelluksia, appseja, joita kuluttajat joko tarvitsevat tai jotka tehdään heille tarpeellisiksi. Haetaan nousua erilaisten start-upien ja innovaatioiden kautta. Nopeat yhteydet luovat sille puitteet", Kiuru selittää Ylelle.
Kommentit (5)
LTEn virrankulutuksen lisäksi kuluttajia harhauttaa hieman se miten 4G nimitystä käytetään. Hyvänä esimerkkinä New iPad, jonka 4G ei toimikaan suomalaisilla operaattoreilla.
LTE lupaa nopeutta, mutta tavallinen kuluttaja käyttää yhä 3G:stä halvinta 384 kbps nopeutta, koska hinnat ovat kovat. Lisäksi käytettäessä nopeampaa yhteysnopeutta on operaattoreilla limitit datansiirrolle portaittain suhteessa hintaan, esim. 5 Gt, 10 Gt jne.
LTEn vaiettu ominaisuus katkaista yhteys mikäli peittoalueelta siirrytäänkin 4G:stä 3G:ään on myös LTE:n leviämistä hidastava piirre. Ongelma lienee osin jo ratkaistu, mutta mainitaanko tästä ensimmäisten päätelaitteiden spekseissä?
Useat matkapuhelimen käyttäjät olisivat tyytyväisiä mikäli nykyisen 3G:n hinnat tulisivat alas ja voisivat käyttää vaikkapa 2 Mbps yhteyttä 384 kbps sijaan. LTEn "50 Mbps" nopeus voisi olla aika suolaisesti hinnoiteltu.
Kuka siellä löpisee asiantuntijana .384 nopeuksista, ja minun täytyy varmaan käydä sukupuolenvaihtoleikkauksessa, jos mummoksi aletaan kutsumaan.
Proffalle sanoisin, että onhan tavallisen paikoilleen jäsähtänyt henkilö. Eräs poliitikko kertoi, että langallinen, siis valokuitusysteemi maksas yli 2000 euroa per talous, eikö siten olisi viisainta käyttää ja kehittää uusia järjestelmiä. Ymmärrän, että mikäli kaupungeissa tuhannet tenavat pelaavat läppäreillä pelejä, niin verkko ahdistuu.
Minulla on kolme mokkulaa, viimeisin Huawein LTE 4G E392, ja jo sekin nosti E1820:aan nähden nopeuksia, enkä ole vielä mitään yageja ole edes kokeillut. Nopeudet 7-8 D ja Up reilu 3, enkä edes nää yhtään valoa tukiasemista ja asun saaressa keskellä saimaata.
Täällä on niin paljon mökkejä, että jo nyt liikenne on lisääntynyt, entäs sitten kesällä? Ja monilla on nykyisin älypuhelimet...
Kuten aikoinaan, niin edelliset järjestelmät ovat aika pian uusiutuneet, vrt. NMT-GSM-Edge-3G, joten voi olettaa tämänkin yleistyvän aika pian.
Niinpä niin.
Olennaisinta olisi rakentaa runkolinjoiksi riittävä ja kunnollinen valokaapeli-verkko koko maahamme, jota sitten vuokrattaisiin noille uusillekin langattomille verkoille. Nykyiset operaattorit eivät ole kyenneet toteuttamaan asiakkaiden tarpeita, joten runkoverkko pitää rakentaa valtion toimesta, joko valtion yrityksenä tai osuuskuntana.
Runkolinjoissahan ei ole tilaa edes nykyisille käyttäjille.
Terv. OHO
7@
Minne vedettiin ja minne ei.
Voinet käydä vaikkapa lapissa tutkimassa, siis käytännössä Datanopeuksia, muuallakin kuin sisäisissä WLAN-verkoissa (100m kuuluvuus). Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata" Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan OFDM-radiojärjestelmällä. Monissa maailman valtioissa tehtiin toisin.
9@
>Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata"
>Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan
>OFDM-radiojärjestelmällä.
Liittyy miten asiaan ?
2004 päätetyt kuparikaapeleihin perustuvat laajakaistat purettiin jo kolmen vuoden päästä.
Lapin liitto halusi ja sai 450MHz:n alueelle Digitan ofdm-tekniikan. CDMA450-verkko rakennettiin kuitenkin muihin maihin mm. lähialueellemme ja kauemmas maailmalle.
Nythän ofdm tekniikan 450-verkko on myyty, koska siihen ei mm. saa uusia ohjelmia, eikä se kyllä pelaakaan niin kuin pitäisi. Ko. verkon ostaja vaihtaa cdma-tekniikkaan.
Lue alla olevasta osoitteesta:
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/02/...jaa/201222643/7
Lopetan tältä erää kirjoittelun tästä aiheesta, koska joutuisin näköjään vastailemaan koko ajan kuviteltuun todellisuuteen perustuviin väitteisiin.
Ps. kyllä valokaapeliverkotkin ovat menneet poikki, koska ei ole noudatettu turvallisen rakentamisen periaatteita, ei niissä ole kulkenut Data eikä muukaan. Ammattitaito ei ole riittänyt valokaapelireittien rakentamiseen esim. ympyräperiaatteella, joilla voisi turvata liikenteen vikojen sattuessa.