Jos yhden elokuvan olettaa olevan noin 2 gigatavua, niin Nokian yhteys siirtäisi sen parhaimmillaan alle sekunnissa. SK Telecomin tarkoituksena on olla maailman ensimmäinen 5G-operaattori, ja Nokia tietysti haluaa olla teknologian toimittaja.
Nokian cmWave-teknologia käyttää hyväkseen 8x8 MIMO-lähetystä, 400 megahertsin kaistanleveydellä ja 256 QAM-modulaatiotekniikkaa. Teknologia toimii 3 - 30 gigahertsin taajuusalueella, testissä keskitaajuutena oli 15 GHz. Taajuusalue tarkoittaa 1-10 senttimetrin aallonpituutta ja Nokian mukaan tämä on todennäköisesti taajuus- ja aallonpituusalue, jolla operaattorit tulevat tulevaisuudessa esittelemään ensimmäisiä 5G-tuotteita.
Yhtiöiden mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun 5G pääsee senttimetriaalloilla tällaisiin nopeuksiin.
Kaksikko on tänä vuonna ollut tiiviissä yhteistyössä ja 5G-testien lisäksi esitelleet muun muassa 600 Mbps LTE-yhteyttä, sekä edistäneet LTE Advancedia uusilla teknologioilla.
Lisää Nokian 5G-teknologista löytyy täältä.
Kommentit (4)
Vielä on kauan, että 5g yleistyy mutta eikös datan kirjoitusnopeus ole aika suuri pullonkaula näissä 5g hommissa? Katselin näitä älypuhelimien kirjoitusnopeuksia ja ne heittelivät 1-10MB/s välillä. Lukunopeudet heittelivät taas 8-20MB/s välillä.
Prujusta riippuen milloin mikäkin nostetaan siksi ykkös pullonkaulaksi, mutta tuota kai harvemmin nostettu esiin. itse tekniikan osalta, mutta toki nopeutta tarvitaa, kun ei kyse pelkästä putkeasta.
Lisäki pilvipalveluiden osalta kyky tarjota , vastaanottaa ja käsitellä miljoonien asiakkaiden dataa yhtäaikaa joutuu koville, jos loppukäyttäjän loppumetrin yhteys alkaa oleen 1Gbit/s luokkaa ja vaatimukset itse käytetyn palvelunkin osalta samaa luokkaa.
Tuo ei kai ensimmäinen haaste, nopeasta yhteydestä on hyötyä, vaikka siiretty data loppujen lopuksi tallennettais jollekkin hitaalle medialle.
Jos mietit tämänpäivän älypuhelimia, niin RAMita varsin nopeita ja niiden massamuistitkin yltävät tänäpäivänä jo yli Gigabitin kirjoitusvauhtiin, eli jos pullonkauloja miettii niin se verkkoyhteys.
Jos mennyt kuvaa tulevaa, niin kymmenenvuodenpäästä saattaa noiden päätelaitteiden suorituskyky olla aika paljon kovempi.
Jos 20-30 vaihteessa kymmennessä sekunnissa voisi siirtää, seuraavan kahden tunnin sisällön, niin mihin se väliaikaisesti tallenetaa ja kuinka iso pala?
En tiedä mitä olet katslelut, mutta tuolla[1] mitatut luku- ja kirjoitusnopeudet ovat jotain ihan muuta. (sekventiaalinen luku ja kirjoitus ovat relevanteimmat jos mietitään verkosta ladatun datan kakutusta)
[1] http://anandtech.com/show/9662/iphone-6...iminary-results
Tuo Vilperi on tainnu katella noita random read- ja write-nopeuksia pienillä blockeilla, mut ei ymmärrä, missä yhteydessä tuommonen on relevanttia ja missä yhteydessä ei.