Sony Xperia 1 V arvostelu

Sony ei ole lähtenyt Xperia 1 V:n kanssa keksimään pyörää uudestaan, vaan puhelin on ulkoisesti lähes identtisen näköinen edeltäjäänsä, mainiosti arvostelussamme pärjänneeseen Sony Xperia 1 IV:hen nähden.

Muotoilu on erittäin helposti tunnistettavissa: Sonyn puhelimet ovat erikoisen mallisia, pitkultaisia eli puhelin on kohtuullisen kapea, mutta "pystysuunnassa" erittäin pitkä, vastaten jopa 6,8" näytöllä varustettujen, perinteisemmällä muotoilulla varustettujen puhelinten pituutta.

Mielenkiintoisin uudistus muotoilussa on puhelimen takaosan materiaalivalinta. Takaosa on Gorilla Glass Victus -lasia, mutta aivan erilaista kuin olemme koskaan aiemmin nähneet. Lasi on nimittäin "rypytetty" karheaksi ja se tuntuu enemmän hyvää pitävyyttä tarjoavalta sandstone-materiaalilta kuin lasilta.

Käsiote on uuden takamateriaalin ansiosta erinomainen, sillä puhelin pysyy kädessä todella hyvin. Pitävyyttä auttaa varsin kapea, vain 7,1cm leveä rakenne, jolloin puhelin istuu kämmeneen selkeästi paremmin kuin puolikin senttiä leveämmissä puhelimissa.

Xperia 1 V:n vasen kylki on täysin tasainen, eli sieltä ei löydy lainkaan painikkeita tai mitään liitäntöjä.

Alareunasta löytyy USB-C -liitäntä latausta ja tiedonsiirtoa varten sekä erikoinen korttiluukku. Erikoisen luukusta tekee se, että sen voi vetää kynnellä auki eli mitään SIM-kelkan työkalua ei tarvita. Korttikelkkaan voidaan laittaa sekä puhelimen SIM-kortti että microSD -muistikortti. Puhelin tukee muistikortteja teratavun tallennustilaan saakka.

Oikealta kyljeltä löytyvät Xperian toimintopainikkeet. Alimpana on historian hämäristä esiin ponnistava kameran kaksivaiheinen laukaisupainike. Painike toimii täsmälleen kuten "oikeiden" kameroiden esikuvatkin, eli kevyesti painiketta painamalla kuva tarkentuu kohdalleen ja loppuun saakka painamalla otetaan kuva.

Laukaisupainike myös avaa kamerasovelluksen aina, vaikka puhelin olisikin lukittu - toiminto nopeuttaa nopeasti ohikiitävien hetkien tallentamista. Sen saa myös asetuksista halutessaan pois käytöstä.

Seuraavaksi listalla on tarjolla yhdistetty sormenjälkilukija ja puhelimen lukituspainike.

Ylimpänä oikealla kyljellä sijaitsee äänenvoimakkuuden keinusäädin.

Yläreunasta löytyy puolestaan vanha kunnon 3,5mm kuulokeliitäntä, joka tukee luonnollisesti myös mikrofoneja.

Nykymittapuulla kevyt, 187 gramman, runko yhdistyy erinomaisesti tavanomaista erikoisempaan, kapeaan muotoiluun. Puhelin on kauttaaltaan erinomaisen hyvän tuntuinen kädessä ja sen laatuvaikutelma on myös hintalappunsa arvoinen - eli todella laadukas.

Näyttö

Sony jatkaa oman tiensä kulkemista myös Xperia 1 V näytön osalta, sillä myös uutukaisessa on käytössä huikeaa 4K-tarkkuutta tarjoava, 120 Hz virkistystaajuuden AMOLED-näyttö. Siitä, onko 4K-resoluutiossa mitään järkeä pienessä puhelimessa, voidaan olla montaa mieltä, mutta onhan se varsin huikea temppu.

Näyttö ei kuitenkaan ole jatkuvasti 4K-tarkkuudella vaan suurimmassa osassa sovelluksista käytössä on perinteisempi venytetty FullHD-tarkkuus, puhtaasti virranhallinnan vuoksi. Täysi tarkkuus tulee käyttöön mm. (sitä tukevissa) suoratoistosovelluksissa sekä Google Kuvia käytettäessä.

Virkistystaajuuden osalta näyttö ei tue LTPO-tekniikkaa, eli virkistystaajuutta ei muuteta dynaamisesti 1 Hz ja 120 Hz väliltä. Sen sijaan Sony on jättänyt harkinnan pitkälti käyttäjälle itselleen: jos 120 Hz virkistystaajuuden ottaa käyttöön, se myös on käytössä, kaikissa sitä tukevissa sovelluksissa.

Akkukestoa 120 Hz jatkuva virkistystaajuuden käyttö syö varsin tehokkaasti, joten suosittelen itse hieman hillitympää virkistystaajuuden käyttöä, etenkin, jos ruutuaikaa tulee vuorokaudessa useita tunteja.

Näytön kirkkaudessa on otettu edeltäjiinsä nähden suurin loikka: vielä Xperia 1 III -arvosteluni yhteydessä moitin näyttöä turhan himmeäksi Suomen kesään. Nelosversio korjasi ongelman - ja uusi Xperia 1 V pistää vieläkin paremmaksi. Näytön kirkkaus manuaalisäädöillä on yksi kirkkaimmista mitä olen päässyt testaamaan ja häviää oikeastaan vain iPhone 14 Pro Maxin näytölle tässä suhteessa.

Värimaailmassa on tarjolla kahta valmista asetusta: perusasetuksilla värimaailma on hieman liian värikylläinen eikä vastaa karua todellisuutta. Erillisellä Creator Mode -tilalla värimaailma on erinomaisen luonnollinen ja värit toistuvat juuri kuten niiden pitääkin.

Näytön ainoa todellinen ongelma on se, että Sony ei ole saanut tuotua vielä dynaamisesti vaihtuvaa virkistystaajuutta lippulaivamalliinsa. Akkukesto kärsii valinnasta väistämättä, mikäli haluaa kuitenkin nauttia 120 Hz virkistystaajuudesta etkä itse jaksa kytkeä sitä pois sellaisissa sovelluksissa, jotka eivät siitä hyödy.

Erikoismainintana vielä nostettakoon esiin se, että Sonyn näytössä ei ole lainkaan reikää etukameralle, vaan sitä varten näytön yläreunan kehykseen on jätetty hieman enemmän tilaa, johon etukamera on asetettu, irti näytöstä. Toki näin kehyksistä ei saada aivan kapeimpia mahdollisia, mutta toisaalta näytön punch-hole-reikääkään ei ole.

Muilta osin Sonyn näyttö on juuri niin hyvä, kuin yhdeltä suurista TV-valmistajista sopii toivoakin.

Suorituskyky

Sonyn suorituskyvystä vastaa Qualcomm Snapdragon 8 gen 2 -järjestelmäpiiri, joka on tällä hetkellä markkinoiden tehokkain Android-puhelinten järjestelmäpiiri.

Kylkeen Sony on paketoinut mukaan 12 gigatavua LPDDR5X -käyttömuistia (RAM) ja 256 gigatavua tallennustilaa. Tallennustilaa saa laajennettua muistikortilla, kuten aiemmin mainitsimme.

Suorituskyvyn osalta Sony on samassa ryhmässä, jossa käytännössä kaikki tämän hetken Android-superpuhelimet ovat, eli erot OnePlus 11, Samsung Galaxy S23 Ultran ja Asus Zenfone 10 välillä ovat häviävän pieniä, olipa käytössä sitten mikä testi tahansa.

Valitettavasti Sony ei ole päässyt eroon vieläkään puhelimen lämpenemisen aiheuttamista suorituskyvyn ongelmista. AnTuTu-testi alkoi kolmannen ajokerran jälkeen osoittamaan suorituskyvyn tipahtamista ja yleisesti ottaen testitulokset heikkenivät aina noin vartin täydellä höngällä testaamisen jälkeen.

Mielenkiintoista tilanteessa on se, että vastaavaa ilmiötä tapahtui myös Xperia 1 IV osalta, mutta Xperia 1 IV kuumui vastaavissa tilanteissa selkeästi kuumemmaksi. Xperia 1 V ei juurikaan lämpene edes raskaassa käytössä, eli suoritin alkaa "katkomaan" tehoja jo merkittävästi alemmilla lämpötiloilla.

Käytännössä lämpenemisen aiheuttamaa suorituskyvyn laskemista ei havainnut kuin yhdessä erittäin raskaassa fps-pelissä - ja suorituskykyä mittaavissa testisovelluksissa. Vielä pari vuotta takaperin Xperia 1 -sarja kärsi kuumenemisesta myös videokuvauksen yhteydessä ja nyt mitään ongelmia ei tällä saralla havaittu.

Suorituskyvyn osalta Sonylla on kuitenkin edelleen korjattavaa tuleviin malleihin: jollain taikatempulla Asus Zenfone 10 on saanut lämpenemisongelmat täysin kuriin, vaikka puhelin on Xperia 1 V:stakin pienempi. Toki vastaavista ongelmista kärsivät muutkin: Xiaomi yhtenä esimerkkinä.

Pelaajalle puhelin ei kuitenkaan sovi, vaan suosittelen katsomaan suosiolla vaikkapa uusinta Asus ROG Phonea.

Kamerat

Sony Xperia 1 V:n tärkein anti ja myyntivaltti ovat lopulta sen kamerat. Tarjolla onkin järeä paketti kamerateknologiaa.

Pääkamera on kokenut isoimmat uudistukset sitten edeltäjänsä. Pääkamera käyttää 48 megapikselin tarkkuutta tarjoilevaa Sony ExmorT IMX 888 -sensoria. Sensorin erikoisuus on siinä, että siinä on kaksi valoherkkää sensorikennoa laitettu limittäin, päällekkäin. Ylempi kerros päästää koloistaan läpi osan valosta alla olevalle toiselle kerrokselle. Näin fyysisesti lähes samaan tilaan ollaan saatu pakattua kaksi kertaa enemmän valoa nappaavaa sensorin pinta-alaa.

Pääkameran aukkoluku on f/1,9 ja sen kuvausta avustaa myös optinen kuvanvakain (OIS).

Laajakulmakamera käyttää samaa tekniikkaa kuin Xperia 1 IV -edeltäjässäkin eli sensorina on 12 megapikselin tarkkuutta tarjoava Sony IMX 563.

Myös telekamera on säilynyt edeltäjään nähden samana: käytössä on optisella kuvanvakaimella varustettu, 12 megapikselin IMX 650 -sensori. Telekamera tarjoaa kaksi eri polttoväliä, eli "zoomikerrointa", joiden välillä voidaan liikkua saumattomasti: pienempi kerroin on 3,5x (85mm) ja suurempi 5,2x (125mm).

Ja myös etukameran osalta on pitäydytty vanhassa tutussa: käytössä on 12 megapikselin tarkkuuteen pystyvä Sony IMX 663 -sensori.

Ohjelmiston osalta Sony on hieman rauhoittanut sekavuuttaan, mutta aivan yksinkertainen paketti se ei vieläkään ole. Tavallinen kamerasovellus kulkee nimellä Photography Pro ja se on juurikin sovellus, joka oletusarvoisesti aukeaa myös kameran laukaisupainikkeesta painettaessa.

Perustilassa Photography Pro on kohtuullisen selkeäkäyttöinen sovellus, joka ei eroa merkittävästi muidenkaan valmistajien sovelluksista. Siirryttäessä sovelluksen ammattilaistiloihin, tilanne sitten muuttuukin, sillä valikkorakenteet ovat astetta järeämpää tasoa ja itse asiassa noudattelevat Sonyn järjestelmäkameroiden valikoita.

Perustilaan, jota tavallinen kuolevainen käyttää useimmiten, on kuitenkin lisätty vihdoin mukaan myös erillinen yötila, jota Sonylta on kaivattu jo pidemmän aikaa.

Videopuolella sitten vaihtoehtoja onkin tarjolla kolmin kappalein. Yllämainitulla Photography Prolla voidaan hoitaa tavanomainen videokuvaus, aivan kuten millä tahansa muidenkin valmistajien kamerasovelluksilla.

Mutta järeämpään käyttöön on tarjota ensin Videography Pro, jossa videokuvauksen säätöjä pystyy muokkaamaan huomattavasti vapaammin kuin Photography Pron kanssa. Video Prossa hylätään kertaheitolla myös "zoomikertoimet" ja puhutaan suosiolla linssin pituuksista ja sen sellaisista.

Video Pron kautta pystytään myös pääsemään käsiksi myös videokuvaustiloihin, joihin perussovelluksella ei päästä: tärkeimpänä niistä kenties 4K-tarkkuuden video 120fps kuvanopeudella.

Jos taas haluaa vetää videokuvauksensa vielä tarkemmalle tasolle, on Sonylla tarjota myös Cinema Pro -sovellus, jonka ottamat videot on tarkoitettu jälkikäsiteltäväksi kuvauksen jälkeen. Eli värisäädöt, jne tapahtuvat vasta kuvauksen jälkeen, omissa työkaluissaan - todennäköisesti tietokoneen ääressä.

Mutta se kuvanlaatu..?

Pääkameran ottamat kuvat kirkkaassa päivänvalossa olivat yksinkertaisesti huikean hyviä. Niiden värimaailma oli luonnollinen, kohinaa ei ollut kuvissa käytännössä lainkaan ja yksityiskohdat erottuivat erinomaisen hyvin.

Pimeämmissä olosuhteissa - joita piti Suomen kesässä simuloida sisätiloissa - pääkamera on silloinkin tasaisen varma. Sony on vihdoin saanut puhelimeensa mukaan myös oman yötilan, joka menee itsestään päälle, jos valoa on yksinkertaisesti liian vähän. Yötilaa ei voi kytkeä itse päälle lainkaan, joten on hieman siinä ja siinä milloin se tulee käyttöön. Sinänsä Sonyn yötila ei ole kovinkaan kummoinen, sillä se häviää heittämällä vaikkapa OnePlussan vastaavalle - Sonyn tapauksessa yötila lähinnä korjaa värejä, poistaa valolähteiden luomaa haittavaloa ja parantelee otosta.

Mutta huolimatta siitä, onko yötila päällä (todella pimeä) tai ei (hämärä), ovat pääkameran otokset mielestäni myös heikommissa valaistusolosuhteissa aivan kärkitasoa testaamistani kännyköistä. Optinen kuvanvakain ja parantunut kuvien jälkikäsittelyohjelmisto näkyvät selkeästi laadukkaina heikomman valaistuksen kuvina.

Ja samaa tarinaa jatkaa myös Sonyn ultralaajakulma, sillä sekin räpsii sekä hyvissä että hieman kehnommissa valaistusolosuhteissa todella, todella hyviä kuvia. Mainion ultralaajakulman ansiosta mielestäni Sony repäisee kaulaa moneen muuhun lippulaivamalliin, joissa usein nimenomaan ultralaajakulma on se, josta on pikkuisen tingitty jotta hintalappua on saatu kohtuullisemmaksi.

Valitettavasti Sonyn sinänsä kekseliäs telekamera on ainoa kohta, johon kamerapaketti mielestäni kompastuu. Sen ottamat kuvat ovat toki laadukkaita, mutta eivät aivan yhtä laadukkaita kuin pääkameralla ja laajakulmalla otetut kuvat.

Ensinnäkin ihmettelen sitä, että yhtiö on vaivautunut kehittelemään erikoista telekameraansa, kun kahden linssin välinen "zoomauskertoimen" ero on naurettavan pieni. 3,5x:stä 5,2x:ään siirryttäessä ei ole käytännössä juurikaan eroa. Jos suurempana kertoimena olisi tarjolla vaikkapa 10x, ymmärtäisin kokeilunhalun.

Telekameran kuvista puuttuu juuri se ripaus yksityiskohtia, mitä niihin kaipaisi - etenkin kun niitä vertaa laajakulman ja pääkameran kuviin. Lisäksi yksityiskohtien sumeneminen pahentuu, kun käytetään "pidempää" zoomia, eli 5.2x linssiä. Ongelmat nousevat vielä asteen verran, kun valaistus heikkenee, jolloin telekameran kuviin alkaa tulemaan myös havaittavissa määrin kohinaa, jota muilla kameroilla ei oikeastaan ollut lainkaan.

Ison kiitoksen haluan lähettää Sonyn suunnittelutiimille siitä, että yhtiö ei kohtele Xperia 1 -sarjan etukameraa jonkinlaisena välttämättömänä pahana, kuten moni muu yhtiö tuntuu tekevän. Xperia 1 V:n etukamera on pikseleiden valossa "vain" 12 megapikselin tasoinen, mutta kuvien laatu, luonnollisuus ja tarkkuus hakkaa mennen tullen suurimman osan kilpailijoiden etukameroista.

Yhteenvetona sanoisin, että Sony Xperia 1 V:n kamerat ovat loistavia - telekameraa lukuunottamatta. Telekamerakin on hyvä, mutta ei niin hyvä kuin tällä rahalla sen pitäisi olla. Toivonkin, että yhtiö joko saa erikoisen kahden linssin telekameransa viilattua parempaan iskuun tulevissa malleissa - tai siirtyy suosiolla käyttämään kahta erillistä, laadukkaampaa telekameraa.

Esimerkkikuvia

Alla on iso nippu kuvia, jotka on otettu samasta tilanteesta, samasta kohteesta ja kuvatessa on vain lennosta vaihdettu käytetty linssi. Ensimmäinen kuva sarjoissa on otettu aina ultralaajakulmakameralla, seuraava pääkameralla, kolmas telekameran 3,5x linssillä ja viimeinen telekameran 5,2x linssillä.

Kaikki esimerkkikuvat on otettu Sonyn "perus-kamerasovelluksella", automaattitilassa, jotta kuvat vastaisivat mahdollisimman paljon sitä, millaisia kuvia tavallinen ihminen pääosin kamerallaan räpsii. Klikkaamalla kuvaa, aukeaa suurempi, alkuperäisen laadun pakkaamaton versio (huomaathan, että kyseiset alkuperäiskuvat voivat olla kooltaan hyvinkin isoja).

Suomen kesä on valoisa. Mutta alla kuvapari sisältä, pimennysverhoin pimennetystä huoneesta, jossa roikkuu kasvi. Ensimmäinen kuvista on otettu 3,5x telelinssillä, toinen 5,2x telelinssillä. Huone ei ollut aivan säkkipimeä, mutta erittäin pimeä silti.

Lopuksi vielä myös videokuvauksen laatua. Ensin lyhyt video, jossa on kuvattu purossa solisevaa vettä pääkameralla, 4K-tarkkuudella, 30fps kuvanopeudella:

Sitten samainen puro, mutta tällä kertaa ultralaajakulmakameralla, jälleen 4K-tarkkuudella ja 30fps kuvanopeudella:

Seuraavaksi sorsanpoikia emonsa kanssa, kuvattuna suurimmalla optisella zoomilla eli 5,2x telekameralla, 4K-tarkkuudella ja 30fps kuvanopeudella:

Ja vielä yksi video, uudestaan pääkameralla kuvattuna, 4K-tarkkuudella ja 30fps kuvanopeudella:

Akkukesto ja latausnopeus

Sony on saanut paketoitua suklaapatukkaansa mukaan 5000 mAh akun. Isohkon akun ansiosta puhelimen akkukesto onkin positiivinen yllätys - yhdellä ehdolla.

Kuten aiemmin mainittua, 120 Hz virkistystaajuus puree akkukestoon varsin rumasti. Käytännön elämässä huomasimme, että jatkuvalla 120 Hz virkistystaajuudella ja noin 6-7 tunnin ruutuajalla vuorokaudessa, akku kesti suurinpiirtein 12 tunnin ajan. Eli puhelinta piti latailla alkuillasta kertaalleen lisää, jos akun oli ladannut täyteen yön aikana.

Napsauttamalla 120 Hz virkistystaajuus pois käytöstä ja laskemalla manuaalinen näytön kirkkaus noin 80% tasoon, akkukesto venähtikin kerralla tuplaksi - vaikka ruutuaika pidettiin samana kuin muinakin päivinä.

Eli perinteinen "your mileage may wary" pätee tässä suhteessa erittäin hyvin. Puhelimen näyttö on Sonyn ylivoimaisesti eniten akkua kuluttava elementti, joten näytön säädöillä ja omalla ruutuajalla on isoin merkitys siihen, riittääkö akku yhdeksi, kahdeksi - vai puoleksi vuorokaudeksi.

Latauksen osalta valitettavasti Sony ei ole kehittynyt pariin vuoteen mihinkään. Xperia 1 V tukee USB-PD -standardin mukaista pikalatausta 30 watin teholla. Käytännössä tyhjän puhelimen lataa 50% varaustasoon 30 minuutissa, mutta täyteen lataamisessa vierähtää 97 minuuttia.

Ei siis nykytermein kovinkaan pikaista latautumista.

Lisäksi puhelin toimitetaan täysin ilman laturia. Edes latausjohtoa ei tule puhelimen mukana. Onneksi iso osa nykyisin käytössä olevista latureista tukee USB PD -standardia, joten yhteensopivan 30 watin laturin löytäminen ei pitäisi olla iso ongelma - ja toki Sony myy mielellään myös omaa USB PD -laturiaan.

Positiivisena puolena mainittakoon se, että Sony Xperia 1 V tukee myös langatonta latausta. Langaton lataus tarjoaa 15 watin latausnopeutta, eli karkeasti sanoen langattomasti ladattaessa akun lataaminen on noin kaksi kertaa hitaampaa kuin langallisella 30 watin laturilla.

Sonyn Android

Sonyn oma Android eli Xperia UI on käytännössä lähes identtinen täysin virittelemättömän perus-Androidin kanssa. Jopa asetusten valikot ovat pääosin samat kuin mitä täysin räätälöimätön Android tarjoaisi.

Käytännössä Googlen Pixel-malleista, OnePlussan malleista ja Asuksen puhelimista Sonyyn siirtyvät tuntevat olonsa hyvinkin kotoisaksi Sonyn Androidin kanssa.

Yhtiön omat räätälöinnit ovat hyvin pieniä ja lähinnä lisätoiminnallisuuksia mukaan tuovia. Sonyn oma pelitila on mukavan selkeä, vaikkakaan ei kovinkaan monipuolinen toiminnoiltaan. Sen avulla voi kuitenkin säätää puhelimen suorituskykyä, pelien virkistystaajuutta ja sen sellaisia muuttujia helposti.

Lisäksi yhden käden tila on toimiva ja helposti omaksuttavissa. Yksinkertaisuudessaan se kuitenkin häviää vaikkapa Honorin vastaavalle toteutukselle: Sonyn yhden käden tila vain halkaisee näytön kahtia ja käytössä oleva sovellus näkyy alemmassa ruudun osiossa. Fiksummin toteutettuna sovellus skaalautuisi myös leveyssuunnassa, säilyttäen kuvasuhteensa.

Sonyn Androidin suurin ongelma on kuitenkin sen kehno Android-päivityslupaus: Sony lupaa puhelimelle vain kaksi suurta Android-päivitystä, eli tulossa olisi vielä nykyisen Android 13 jälkeen Android 14 sekä Android 15 -päivitykset.

Muut havainnot

Ärsyttävin puute Sony Xperia 1 V:ssa on mielestäni kasvojentunnistuksen puuttuminen kokonaan. Kyljessä oleva sormenjälkilukija toki toimii mainiosti, mutta tiedostan hyvin kivuliaasti sen, että asun kylmän ilmanalan maassa - jossa tarvitaan hanskoja noin 9 kuukautta vuodesta.

Testijakso tuli tehtyä kesällä, mutta jopa kesäolosuhteissa olisin useamman kerran kaivannut kasvojentunnistuksella aukeavaa lukitusta - etenkin käsien ollessa likaisina, jolloin puhelimen sormenjälkilukija ei suostu yhteistyöhön lainkaan.

Erityisenä positiivisena seikkana nostan esiin sen, että Xperia 1 V:n IP-luokitus on jopa harvinaisen järeä. Yhtiö lupaa uutuudelle veden- ja pölynkestävyyden IP65/IP68 -luokituksen mukaisesti. Käytännössä puhelimen pitäisi siis kestää puolentoista metrin (makeaan) veteen upottaminen puolen tunnin ajan.

Yhteenveto

Sony Xperia 1 V on omassa kohderyhmässään erinomainen puhelin. Se on jäätävän kallis, mutta tarjoaa toisaalta hintansa vastineeksi asioita, joita ei kilpailijoilta löydä - ainakaan yhdestä ja samasta puhelimesta.

Se on suorituskyvyltään hyvin lähellä kärkeä, vaikka hieman kärsiikin turhankin aggressiivisesta lämmönsäätelystä. Mutta se on superpuhelin, josta löytyy sekä 3,5mm kuulokeliitäntä että muistikorttipaikka - temppu, jota yli tuhannen euron puhelimissa ei ole nähty muilta valmistajilta aikoihin.

Ja tietysti kamerat ovat Xperia 1 V:n tärkein anti: pääkamera, selfie-kamera ja ultralaajakulmakamera ovat ehdotonta kärkipäätä, kaikista maailman kännyköistä. Valitettavasti periskooppi-telekamera ei aivan yllä muiden kameroiden tasolle laadussaan. Erikoisen kahden telelinssin yhteensovittaminen tuntuu heikentävän telekameran kokonaislaatua aavistuksen verran - vaikka saavutettu "zoomivälin" vaihtelu on minimaalisen pieni. Xperian tele on toki edelleen hyvä, mutta vain hyvä, ei erinomainen - ja häviää parhaimmille kännyköiden telekameroille.

Lisäksi Sonyn pitäisi tuoda lippulaivamalliinsa dynaaminen virkistystaajuuden vaihtuminen, sillä nykyisellään 120 Hz virkistystaajuus jää kuriositeetiksi, jota ei "uskalla" käyttää hupenevan akkukeston pelossa.

Myös pikalatauskelkka painelee kiinalaisvalmistajien johdolla kovaa vauhtia kohti horisonttia ja 30 watin latausteholla Xperia 1 V tuntuu jo hieman vanhentuneelta - varsinkin hurjalla hintalapullaan. Kehnohko Android-päivityslupaus tämän hintaluokan laitteelle on sekin paha kompastuskivi, jonka toivoisin Sonyn korjaavan jatkossa.

Mutta lopulta se on omannäköisensä: ilahduttavan kompakti huippupuhelin, jonka suunnittelussa on ollut selkeä visio - huikean laadukas, käteen mahtuva kamerakännykkä, jossa ei ole juurikaan kompromisseja.

Vaihtoehtoja

Vaihtoehtoja Sony Xperia 1 V:lle löytyy paljonkin, mutta on täysin kyse siitä, mitä ostaja haluaa painottaa kännykässään.

Jos hakusessa on absoluuttisesti paras kännykkäkamera, realistiset vaihtoehdot Sonylle ovat Samsung Galaxy S23 Ultra, iPhone 14 Pro Max sekä mahdollisesti jossain vaiheessa Suomeenkin saapuva Xiaomi 13 Ultra. Kaikissa niissä on kamerapuolella omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Muilta piirteiltään ne eroavat toisistaan hyvinkin villisti, Xiaomin tarjotessa huikeaa pikalatausta, Samsungin tarjotessa "pitkän putken zoomia" telekameraansa, jne.

Jos taas etsinnässä on hieman kompaktimpi huikean hyvä Android-luuri, parhaat vaihtoehdot ovat Asus Zenfone 10 ja mm. Samsung Galaxy S23 -perusmalli.

Sonya himoitsevalle, mutta hintaa kiroavalle taas suosittelemme tutustumaan Xperian viimevuotiseen edeltäjään, Xperia 1 IV:hen, jota saa tätä kirjoittaessa (kesä 2023) 900 eurolla, eli 500 euroa halvemmalla kuin uudempaa mallia. Puhelinten väliset erot ovat lopulta kohtuullisen pieniä ja sanoisin, että 900 eurolla napattu Xperia 1 IV on näistä parempi diili.

Plussat

• Loistava rakenne
• Pitävä, liukkautta estävä takalasi
• Suorituskyky (varauksin)
• Akkukesto (varauksin)
• Pääkameran laatu todella hyvä
• Laajakulmakameran laatu todella hyvä
• Yksi parhaista selfie-kameroista
• Muistikorttipaikka
• 3,5mm kuulokeliitäntä
• Kirkas 4K-näyttö
• Puhdas Android

Miinukset

• Hintaansa nähden kehno Android-päivityslupaus
• Todella kallis (1400e kesällä 2023)
• Telekameroiden laatu hintaluokassaan vain parempaa keskitasoa
• Hidas lataus (30W)
• Myyntipakkauksessa ei mukana laturia
• Suorituskykyä karsitaan laitteen lämmetessä
• Ei dynaamista virkistystaajuuden vaihtelua, joka näkyy akkukestossa (lue artikkelista tarkemmin)